Jääliläinen Taina Lahtinen kyykistyy labradorinnoutaja Armin vierelle metsälammen rannalla ja osoittaa vastarannalla, usvaisen tihkusadeverhon takana lipuvaa sinisorsapariskuntaa.
– Katsopas Armi, siellä niitä on, Lahtinen kuiskaa koiralleen, joka seuraa siivekkäitä korvat hörössä, jokainen solu pinkeänä.
Intopinkeänä on myös emäntä, mutta vielä ei kuitenkaan pääse tositoimiin. Vesilinnun pyynnin aloitusta on odotettava huomiseen torstaihin puolillepäivin.
– Kyllä se on ehdottomasti yksi koko vuoden kohokohdista, Lahtinen sanoo.
Koira teki metsästäjän
Taina Lahtinen on vielä melko tuore metsästäjä. Alkanut jahtisyksy on naisen neljäs.
– Koira teki minusta metsästäjän, Lahtinen sanoo.
Hän kertoo hankkineensa nyt 6-vuotiaan Armin, viralliselta nimeltään Näpsänakkelin HyrskynMyskyn, alunperin seura- ja tokokoi-raksi.
– Armin ollessa parivuotias heräsi ajatus siitä, että koiran on päästävä tekemään myös sitä, mihin se on luotu. Niinpä lähdin suorittamaan metsästyskorttia, Oulun Erä- ja Kennelkerhoon kuuluva Lahtinen sanoo.
Ensimmäisen jahtisyksyn Lahtinen toimi metsällä vain koiranohjaajana. Nähtyään, miten hyvin koira metsällä toimii, roihahti metsästyskipinä liekkeihin ja seuraavana syksynä Lahtisella oli jo oma ase.
– Emännällä on ollut uudessa harrastuksessa huomattavasti enemmän opeteltavaa kuin koiralla. Armi toimii metsällä luonnostaan. Sillä on erittäin vahva vesityöskentely ja nouto.
Vaikka metsästys on vienyt niin koiran kuin emännänkin mennessään, riittää aikaa ja energiaa vielä tokollekin.
– Kilpailemme tällä hetkellä erikoisvoittajaluokassa, joka on tokon korkein kilpailuluokka. Tokotaustasta on ollut aivan merkittävä hyöty metsällä, Lahtinen sanoo ja jatkaa:
– On tärkeää, että metsästyskoiraa koulutetaan ja sen kuntoa pidetään yllä vuoden ympäri, ja tänä päivänä onneksi useimmat metsästäjät niin tekevätkin. Minulla on sellainen tuntuma, että enää harva koiran kanssa metsästävä ”unohtaa” koiransa pihan perälle jahtikauden päätyttyä.
Koko syksy metsällä
Taina Lahtinen ja Armi olivat mukana myös kyyhkynpyynnin aloituksessa 10. elokuuta.
– Aloitus oli oikein onnistunut. Koira pääsi heti töihin, Lahtinen iloitsee.
Jääliläiskoirakon metsästyskausi jatkuu myös myöhemmin syksyllä käynnistyvään metsäkanalintujen pyyntiin.
– Ei pääse käymään aika pitkäksi, Lahtinen nauraa ja kertoo pitävänsä nykyisin vuosilomansakin metsästysaikaan.
Vaikka saalista on mukava saada, Lahtinen sanoo metsästyksessä kiehtovan ennen kaikkea koiran kanssa luonnossa liikkuminen ja sen havainnointi.
– Olen aina ollut innokas eränkävijä. Rakastan erityisesti varhaisia ja hiljaisia syysaamuja, kun ilma on raitis, aurinko nousee ja luonto heräilee. Ei sitä fiilistä oikein pysty sanoilla kuvailemaan, hän tunnelmoi.
100 000 metsästäjää liikkeellä
Suomen reilusta kolmestasadastatuhannesta metsästäjästä kolmannes osallistuu huomenna torstaina käynnistyvään vesilinnun metsästykseen.
Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää koko maassa sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, tukkasotkia, telkkiä, nokikanoja ja lehtokurppia.
Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään.
Muista nämä
Suomen riistakeskus on julkaissut vesilinnustukseen eettiset ohjeet, jotka muistuttavat metsästäjiä hyvistä käytännöistä:
– Ammu vain itsellesi varmoilta etäisyyksiltä ja vältä matalalle suuntautuvia laukauksia.
– Ammu vain tunnistamiasi metsästettäviä vesilintuja.
– Ota huomioon asutus, kesämökit, kotieläimet ja muut metsästäjät.
– Käytä harkintaa saaliin määrässä.
– Käytä vesilinnustuksessa noutavaa koiraa aina kun se on mahdollista.
– Tee kaikkesi haavoittuneen vesilinnun löytämiseksi.
– Lopeta metsästys hyvissä ajoin ennen pimeää.
– Käsittele saalistasi arvostaen ja käytä se mahdollisimman tarkasti ruuaksi.
– Osallistu riistanhoitotöihin.
– Kerää hylsyt ja muut roskat maastosta.