Pitkään lauhana jatkunut syksy on pitänyt vesialueet sulina, mikä näkyy tavallista runsaampana vesilintulajistona.
Vielä viime viikonloppuna Pohjois-Pohjanmaalla havaittiin muun muassa laulu- ja kyhmyjoutsenia, jouhisorsa, lapasotkia ja tukkakoskeloita.
Joutsenia on nähty pitkin marraskuuta satojen lintujen kerääntymissä eri puolilla maakuntaa. Esimerkiksi Siikajoen Säärenperässä laskettiin lauantaina 450 joutsenta, joista valtaosa oli laulujoutsenia, mutta seassa oli kymmeniä kyhmyjoutsenia.
Lumijoen Varjakassa uiskenteli lauantaina mustakurkku-uikku ja Oulujokisuistossa Hartaanselällä sunnuntaina pikku-uikku.
Tavanomaisempia loppusyksyn vesilintuja ovat olleet muun muassa telkät, isokoskelot, allit ja mustalinnut.
Vesilintuja on havaittu myös laajalti Pohjois-Suomen sisämaassa. Laulujoutsenista on havaintoja viime viikolta muun muassa Kemijärveltä, Savukoskelta ja Inarista asti.
Inarin Ukonjärvellä ui 20.11. yksinäinen kuikka ja 19.11. Sotkamossa merimetso matkasi länttä kohti.
Havainnot on poimittu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalvelusta.
Juuri julkaistu 21:ssä Euroopan maassa tehty yhteistyötutkimus paljastaa vesilintujen reagoivan nopeasti talvi-ilmaston vaihteluun, mikä voi johtaa talvehtimisalueiden siirtymiseen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös vesilintulajien talvehtimisalueiden pitkäaikaisia muutoksia. Nopein muutos oli syvässä vedessä talvehtivilla sukeltajasorsilla, kuten telkällä, tukkasotkalla, isokoskelolla ja uivelolla, joiden talvehtimisalueet ovat siirtyneet 1990-luvulta lähtien järjestelmällisesti kohti koillista noin viiden kilometrin vuosivauhtia.