Ve­si­lin­nut las­ke­taan tam­mi­kuus­sa – useiden lajien määrät kas­va­neet voi­mak­kaas­ti il­mas­ton läm­me­tes­sä

Lintuharrastajien vuosi alkaa vesilintujen havainnoinnilla. Suomen talvehtivat vesilinnut kartoitetaan 1.–7. tammikuuta.

Kaupungeissa talvehtii yleisesti sinisorsia ja joskus niiden joukkoon jää talvenviettoon myös muita vesilintulajeja. Tammikuussa 2016 Tuirassa vietti talveaan Oulujokeen vapautettuja, loukkaantuneita kyhmy- ja laulujoutsenia.
Kaupungeissa talvehtii yleisesti sinisorsia ja joskus niiden joukkoon jää talvenviettoon myös muita vesilintulajeja. Tammikuussa 2016 Tuirassa vietti talveaan Oulujokeen vapautettuja, loukkaantuneita kyhmy- ja laulujoutsenia.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Lintuharrastajien vuosi alkaa vesilintujen havainnoinnilla. Suomen talvehtivat vesilinnut kartoitetaan 1.–7. tammikuuta osana Euroopan laajuista selvitystä.

Laskentojen avulla tutkitaan muun muassa kantojen ja talvilevinneisyyden muutoksia ja tunnistetaan vesilinnuille tärkeimmät talvehtimisalueet. Tulokset ovat tärkeitä esimerkiksi suojelualueverkoston täydentämisessä. 

Samalla on tarkoitus tuottaa kannanarviot kunkin lintutieteellisen paikallisyhdistyksen keskitalven vesilintumäärille.

Ensimmäisen kerran vesilintujen talvikannat arvioitiin kattavasti Suomessa vuonna 2016. Laskennat järjestävät BirdLife Suomi, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Suomen ympäristökeskus.

Aiempien talvisten laskentojen perusteella tiedetään, että talvehtivat vesilinnut keskittyvät jäätilanteesta riippuen Ahvenanmaalle, Saaristomerelle, Läntiselle Suomenlahdelle ja Selkämeren eteläosiin, ja laajemmin eteläisemmän Itämeren alueelle.

Ahvenanmaa on tärkein talvehtimisalue kaikille muille vesilintulajeille paitsi sinisorsalle, allille ja isokoskelolle. Sinisorsia talvehtii paljon kaupunkien sulapaikoissa. Talvehtivat allit keskittyvät Suomenlahdelle ja isokoskelot Turun saaristoon.

Useiden lajien määrät ovat kasvaneet voimakkaasti, kun niiden talvehtimisolosuhteet ovat muuttuneet merialueellamme suotuisammiksi ilmaston lämpenemisen myötä. Talvehtivien vesilintujen runsastumista rannikkoalueilla pidetään yhtenä näkyvimmistä ilmastonmuutoksen aiheuttamista lajistomuutoksista Suomessa.

Alkutalvi on ollut hyvin leuto ja siksi Suomessa on sisämaata myöten edelleen paikoin runsaasti vesilintuja. Pohjois-Pohjanmaallakin on joulukuussa havaittu muun muassa isokoskeloita, telkkiä, tukkasotkia, mustalintuja ja pilkkasiipiä.

Laulujoutsenia nähtiin Hailuodon ja Raahen rannoilla vielä alkukuusta kymmenien lintujen parvissa ja puolenkuun jälkeenkin on havaittu joutsenpareja muun muassa Hailuodon Huikussa ja Marjaniemessä.

Sisämaassa laulujoutsenia on jäänyt talvehtimaan virtavesien sulapaikkoihin monin paikoin Kainuuseen, Koillismaalle ja Lappiin. Kajaanin keskustassa talvea viettää peräti 30 joutsenta. Myös sinisorsia on havaittu joulukuussa monilla Lapin joilla.

Havainnot on koottu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalvelusta.

Ilmoita asiavirheestä