Ve­si­lai­tos­ten määrää ha­lu­taan vä­hen­tää – ve­si­huol­to voi li­vah­taa ul­ko­mai­seen omis­tuk­seen "pe­su­ve­den mukana"

Suomessa on liikaa pieniä vesihuoltolaitoksia. Jos laitoksia olisi vähemmän, suomalaisten vedensaanti olisi varmempaa ja edullisempaa.

Kunnallistekniikan päällikkö Martti Kaunismäki vastaa Lapuan kaupungin keskustaajaman vesihuollosta. Alavesisäiliössä piisaa putkia.
Kunnallistekniikan päällikkö Martti Kaunismäki vastaa Lapuan kaupungin keskustaajaman vesihuollosta. Alavesisäiliössä piisaa putkia.
Kuva: Matti Hautalahti

Suomessa on liikaa pieniä vesihuoltolaitoksia. Jos laitoksia olisi vähemmän, suomalaisten vedensaanti olisi varmempaa ja edullisempaa.

Tätä mieltä on maa- ja metsätalousministeriön vesihallintojohtaja Kai Kaatra.

Kaatra oli yksi elokuun puolivälissä julkaistun Vesihuollon suuntaviivat 2020 -selvityksen asiantuntijoista.

Myös selvityksessä kannetaan huolta vesihuollon voimavaroista ja toimintavarmuudesta.

Kaatra peräänkuuluttaa laitoskentän rakennemuutosta.

– Se voidaan tehdä esimerkiksi vesilaitoksia yhdistämällä.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta 1 500 vesihuoltolaitosta, joista noin 1 100 on käyttäjien perustamia osuuskuntia tai muita yhteisöjä. Loput noin 400 on kuntaomisteisia laitoksia tai yhtiöitä.

Kiinnostusta Turun ja Tampereen laitoksiin

Vaikka vesilaitosten yhdistymisiä tulevina vuosina tapahtuisi, omistuksen ulkomaille valumisen uhkaa ei vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtajan Osmo Seppälän mukaan ole.

– Se nähtiin jonkinlaisena uhkana kenties vielä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella, kun ylikansallisten yritysten vyöry vesihuoltoalalla oli voimakkaampaa kuin nykyisin. Kuten Suuntaviivat -raportissakin todetaan, tämä kehitys ei kuitenkaan koskaan kantautunut Suomeen saakka ja on kansainvälisestikin laantunut selvästi, hän perustelee.

Seppälän mukaan Suomessa isoja kansainvälisiä yrityksiä voisi kiinnostaa korkeintaan Helsingin seudun tai mahdollisesti Turun tai Tampereen kaltaisten kaupunkien vesihuolto.

– Mutta ei varmaankaan juuri näistä pienempien, hän linjaa.

Sen sijaan ulkomainen kiinnostus voi olla suurempaa niin sanottuihin monialayhtiöihin.

– Niissä kuntien vesihuolto on fuusioitu useimmiten kuntien omistamiin energiayhtiöihin. Vaikka vesiyhtiöt eivät erillisinä kiinnostaisikaan ulkomaisia suuryrityksiä, energiayhtiöt voisivat jo kiinnostaakin ja siinä samassa voisi ”pesuveden mukana” mennä myös vesihuolto, hän ennakoi.