Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa tehdään koko alueen kattava selvitys siitä, millaisella organisaatiolla vesihuoltoa olisi järkevintä jatkossa hoitaa. Taustalla on tieto siitä, että tulevaisuudessa tarvitaan kymmenien miljoonien eurojen investointeja sekä jäteveden puhdistukseen että puhtaan veden verkoston uusimiseen.
Vesihuollon kenttä on tällä hetkellä erittäin pirstoutunut. Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnan 11 kunnan alueella on yli 20 vesihuollon toimijaa. On kunnallisia vesi- ja viemärilaitoksia, jakeluosuuskuntia ja -yhtiöitä sekä kuuden kunnan omistama tukkuyhtiö Vesikolmio Oy.
Vesihuollon järjestämisvastuu on kunnilla, mutta kunnilla on oikeus ostaa palvelut muilta palvelun tuottajilta, kuten nytkin tapahtuu.
"Selvitys lähtee siitä, että kuntien voimavarat kehittää ja investoida vesihuoltoon ovat jokaisella rajalliset. Toisaalta vesihuollon vaatimukset ja määräykset kiristyvät koko ajan. Myös taloudellinen säästö on tavoitteena", sanoo Ylivieskan kaupungin tekninen johtaja Kari Kentala. Hän kuuluu seutukunnalliseen teknisen toimen kehittämistiimiin, joka on ehdottanut nyt alulle pantavan selvityksen tekemistä.
Jätevedet yhteen
suurpuhdistamoon
Yhteistyön tiivistämisen puolesta puhuu erityisesti se, että jätevesien käsittelyn määräykset tiukkenevat. Erityisesti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä pitää tehostaa. Toisaalta monella alueen kunnallisella jätevesipuhdistamolla on pian edessä peruskorjaus.
"Vesikolmio Oy:n alueen kunnat ovat jo periaatteessa hyväksyneet sen, että tulevaisuudessa alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Kalajoelle rakennettavaan suurpuhdistamoon. Kyseessä on noin 18 miljoonan euron hanke, joka toteutuu vähitellen 10-12 vuodessa", Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Kalajokilaakson osaston johtaja Heikki Nikkarikoski toteaa. Vesikolmiossa ovat mukana Kalajoki, Alavieska, Sievi, Ylivieska, Nivala ja Haapajärvi.
Suurpuhdistamoon johtavaan siirtoviemäriin voidaan liittää myös sivukylien jätevesiä matkan varrelta. Kalajokilaakson haja-asutus on pääosin ryhmittynyt nauhamaisesti joen varrelle.
Suuria investointitarpeita on myös puhtaan veden verkoston uudistamisessa. Verkosto on pääosin rakennettu 30-50 vuotta sitten. Joissakin arvioissa on laskettu, että Vesikolmion alueen jakeluverkoston saneeraus maksaa yli 20 miljoonaa euroa.
Selvät hyödyt
osoitettava
Paikalliset puhtaan veden jakeluyhtiöt ja -osuuskunnat suhtautuvat laajaan yhteistyöhön vähintäänkin kriittisesti. Seudullisesta vesihuoltoyhtiöstä ei tässä vaiheessa haluta puhua.
"Yhteistyöstä pitää olla osoitettavissa selvät hyödyt yksityisoikeudellisille vesihuoltoyrityksille", Vesikolmio Oy:n toimitusjohtaja Esa Harju sanoo.
Selvityksen tarkoituksena on etsiä asiakkaan kannalta edullisin ja toimivin vesihuollon järjestämismalli. Valtiovalta rahoittaa käytännössä vain ylikunnallisia hankkeita.