Ve­si­bis­nes Oulun val­tik­si

Kemira toivoo Oulun yliopistolta suurempaa panostusta ympäristöteknologiaan ja erityisesti vesiteknologiaan.

Puhtaampaa vettä. Markus Kvist teki syyskuussa vedenpuhdistuskokeita Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa.
Puhtaampaa vettä. Markus Kvist teki syyskuussa vedenpuhdistuskokeita Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa.
Kuva: Tapio Maikkola/Arkisto

Kemira toivoo Oulun yliopistolta suurempaa panostusta ympäristöteknologiaan ja erityisesti vesiteknologiaan.

Kemira on aiemminkin esittänyt näkemyksen, että Ouluun voitaisiin Kemiran ympärille synnyttää vesiteknologiaan keskittynyt osaamisklusteri.

Kemira on takavuosina lahjoittanut vesiteknologian professuurin Oulun yliopistolle ja on toivonut asian saavan virkeää tulta alleen.

Kemira Groupin tutkimus- ja teknologiajohtaja Hannu Toivonen sanoo, että Kemira on vesiteknologiassa maailman kärjessä. "Tämmöisen firman on mahdollista olla yhteistyössä vain sellaisten tahojen kanssa, joilla on parasta osaamista."

Merkittävä osa Kemiran vesitutkimuksesta on tehty Oulussa. Oulussa tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 100 henkeä, joista noin 30 on tutkijoita.

"Me toivomme yhteistyön syventyvän yliopiston kanssa. Me tehdään hyvin mielellään ammattilaisten ja huippuosaajien kanssa yhteistyötä. Mitä enemmän tällä alueella pistetään voimia yhteen, siitä hyötyvät kaikki, seutukunta ja yritykset", sanoo Oulun tutkimuskeskuksen johtaja Timo Kenakkala.



Vedestä voidaan
sotiakin


Puhtaan veden merkitys maailmassa nousee tulevaisuudessa arvoon arvaamattomaan. Maailma likaantuu ja myös poliittiset päättäjät ainakin EU:ssa ovat heränneet. Direktiivejä tiukennetaan esimerkiksi jätevesien käsittelyssä, ja uusia vaatimuksia tulee yhteisöille ja yrityksille.

Vesi on niukka luonnonvara, Hannu Toivosen mukaan kohta niukempi kuin öljy. Makean veden varanto on maailmassa pieni ja se on koko ajan uhanalaisena. On arvioitu, että Euroopassa Puola joutuu ensimmäisenä kärsimään makean veden puutteesta. On myös sanottu, että seuraavat sodat käydään vedestä.

Esimerkiksi USA:n preerioilla viljelysten kasteluun käytetään maan alta pumpattua, fossiilista vettä.

"Siellä eletään menneisyyden varannoilla, vähän niin kuin koroilla", Toivonen sanoo.



Bisnes kasvaa
vielä rajusti


Toivosen mukaan Kemira on hyvin kiinnostunut tekemään vesibisneksestä entistä isompaa, ja se voisi tarjota Oulussa myös muille yrityksille mahdollisuuksia.

Kemian osaaminen olisi tässä yhteistyöhaarukassa pääosin Kemiran hanskassa, mutta siihen liittyen tarvitaan paljon muuta. "Asiakkaat toivovat kokonaisratkaisuja, ja niiden osasten kehittely voisi hyvin olla pienempien yritysten tehtävänä", Toivonen sanoo.

Toivosen mukaan kemian tekniikan käytännön sovelluksissa tarvitaan nykyään poikkitieteellistä osaamista. Esimerkiksi elektroniikkaa tarvitaan, samoin erilaisia säätö- ja mittaus laitteita.

Kemira on tehnyt Technopoliksen kanssa esisopimuksen siitä, että Kemiran tutkimuskeskus Oulussa siirtyy Technopoliksen omistukseen ja Kemira vuokraa nykyiset käytössään olevat tilansa 12 vuoden vuokrasopimuksella. Loppuosa kiinteistöstä on vuokrattu neljälle muulle asiakkaalle.

Näihin tiloihin ei käytännössä mahdu muita yrityksiä. Technopolis voi kuitenkin rakentaa tutkimuskeskuksen rinnalle tarpeen tullen uusia neliöitä moninkertaisesti nykyisiin tiloihin verrattuna. "Paikka on hyvä ja keskeinen", luonnehtii Technopoliksen toimitusjohtaja Pertti Huuskonen.

Hänkin patistaa Oulu panostaa vesiteknologiaan entistä enemmän, tämä koskee niin kaupunkia, yliopistoa kuin muitakin tahoja. "Jos aikanaan päästään tilanteeseen, jossa yhdessä voidaan kehittää asioita, se voi luoda kaupunkiin uusia työpaikkoja, uusia verotuloja."

Ilmoita asiavirheestä