Oulussa vesialan tutkimustoiminta on Kemiran keskeinen keihäänkärki. Tutkimus- ja teknologiajohtaja Hannu J. Toivosen mukaan Oulussa on myös laajemmat edellytykset monistaa vesialasta peräti Nokian kaltaista menestystarinaa.
Myös Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti pitää mahdollisena, että Oulusta tulee vesialan tutkimustoiminnan pääpaikka, vaikka todellista vesiklusteria ei vielä olekaan syntynyt.
Esimerkiksi Technopolis on kuunnellut herkällä korvalla Kemiran viestiä vesisektorin kasvumahdollisuuksista. Viime vuonna Technopolis osti Kemiran tutkimuskeskuksen kiinteistön ja on rakentamassa vesiklusteri-konseptia Suomeen.
Yhtenä Oulun mahdollisuutena on erikoistua arktiseen vesienpuhdistukseen.
"Usein jätevesien puhdistuksessa luotetaan biologian voimaan. Mitä sillä tekee, jos vesi on nolla-asteista? Pöpöt eivät toimi", Toivonen kuvailee.
Julkisen sektorin tarpeiden lisäksi vesialalla on markkinat myös Oulua lähellä olevassa teollisuudessa.
"Yhteistyökuvioissa on muun muassa mukana Stora-Enso ja Tornion terästehdas", Toivonen kertoo.
Toivosen mukaan vesialalla unelmoidaan samanlaisesta yhteistyöelimestä kuin metsäalan Metsäklusteri Oy -kehitysyhtiö, jonka joukko metsäklusterin yrityksiä perusti yhdessä VTT:n, Metlan ja neljän yliopiston kanssa maaliskuussa.
"Kilpailukyvyn ja uusien tuotteiden kehittäminen tapahtuu tehokkaammin, kun toisiaan täydentävät toimijat kehittävät niitä yhteisvoimin. Tarvittaisiin jonkinlainen elin, joka kokoaisi toimijat saman pöydän ympärille", Toivonen esittää.
Perustutkimusta
tarvitaan lisää
Täyttäessään 80 vuotta reilut puolenkymmentä vuotta sitten Kemira lahjoitti Oulun yliopistoon vesialan professuurin.
"Toiminta lähti hyvin käyntiin ja se on tuottanut tämän alan asiantuntijoita, joita mekin olemme palkanneet. Oulun yliopisto olisi voinut olla aktiivisempi ja laajentaa jalansijaa hommaamalla vähän useamman kaverin tekemään sitä työtä, sillä vesi on tulevaisuuden sektori", Toivonen sanoo.
Hän korostaa yliopiston merkitystä, sillä vesialalla tarvitaan perustutkimusta.
"Ei pelkkä teollisuus tätä luo. Ei sillä ole mahdollisuutta selvitellä uusia perusasioita, vaan se kuuluu yliopistolaitokselle."
Oulun yliopistolla on Toivosen mukaan ollut haluja kehittää ympäristötekniikan koulutusta.
"Minun mielestäni se on jäänyt puolitiehen. Siihen kannattaisi nyt panostaa. Sillä tulee olemaan hirmumerkitys, niin kuin oli elektroniikan menestystarinassa", Toivonen linjaa.
Oulun tehtaalla
investoidaan
Kemiran Oulun tuotantolaitoksilla on tekeillä merkittäviä investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja tehon nostamiseksi.
"Niillä vahvistetaan nykyisin vahvaa asemaa muurahaishapon ja vetyperoksidin tuotannossa", Kurkilahti linjaa.
Muurahaishapon vuosituotanto nousee yli 100 000 tonnin ensi vuoden kesäkuuhun mennessä, kertoo tehtaanjohtaja Juha Kangastalo.
Kemira-konserni aikoo vähentää yritysostoja, keskittyä ostettujen liiketoimintojen integroimiseen, hakea tehokkuutta ja parantaa tulostaan, pääjohtaja Kurkilahti kertoo.
Vaikka Kemira on maailmanmarkkinajohtaja vesikemikaaleissa ja sellu- ja paperikemikaaleissa, sen osuudet ovat prosentuaalisesti melko pieniä.
"Siellä on tulevaisuudessa todella paljon kasvumahdollisuuksia orgaanisesti ja yrityskauppojen kautta", Kurkilahti arvioi.