Vaala Energiateollisuus on löytänyt laskelmissaan Suomesta nopeasti ja kannattavasti rakennettavaa vesivoimaa 470 megawattia. Selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä vesitehoa voitaisiin valjastaa kaikkiaan noin yhden Loviisan ydinvoimalan tuottaman tehon verran.
Teknistaloudellisesti merkittävää vesivoimapotentiaalia on Suomen vesissä selvityksen mukaan vielä 943 megawattia.
470 megawatin lisäys vuoteen 2020 mennessä edellyttäisi jo rakennettujen voimalaitosten tuotannon tehostamista. Tästä saataisiin yli puolet lisäyksestä.
Kemijoen Sierilä toisi tehoa 44 megawattia. Kemijoki Oy jätti vuonna 2005 hakemuksen voimalaitoksen rakentamiseksi Sieriniemeen noin 20 kilometriä Rovaniemeltä itään.
Sierilän valjastamisen vastustajat toteavat, että voimala tuhoaisi Kemijoen viimeisen luonnontilaisen alueen, muun muassa seitsemän virkistyskalastukselle tärkeää koskialuetta.
Energiateollisuus uskoo, että Sierilä ja nykyisten voimalaitosten tehon nosto toteutuvat ilman erityistoimia. Sen sijaan kiistellyt Kollaja ja Vuotos vaatisivat toteutuakseen nykyisten suojelulakien muuttamista.
Uusia suunnitelmia
Iijoen Kollajan tekoallasta on padottu lukuisissa suunnitelmissa jo 1980-luvulta lähtien. Koskiensuojelulait estävät rakentamisen, mutta Pohjolan Voima aloitti viime kesänä yva-selvityksen Kollajalla. Kollajan lasketaan lisäävän tuotantoa 35 megawattia.
Energiateollisuuden mukaan Pohjolan Voima kehittää parhaillaan tulvavesien hyödyntämiseen uuden sukupolven suunnitelmaa, joka muun muassa turvaisi Natura-arvot ja säilyttäisi kosket virtavesiympäristöinä.
Myös Vuotoksen edellytykset pitäisi Energiateollisuuden mukaan selvittää nykyaikaistettujen suunnitelmien pohjalta. 37- megawattisen Vuotoksen vastustajat katsovat, ettei hanketta voida nostaa uudelleen suunnitteluun. Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan EU:n luonto- ja lintudirektiivien suoja estää sen.
Siikajoelta Ounasjoelle
Sähköä haluttaisiin ottaa myös Pohjanmaan joista, ilmastonmuutoksen pahentamia tulvariskejä samalla pienentäen. Tärkeimmiksi kohteiksi on listattu Uljuan lisärakentaminen sekä Siikajoen Leuvan allas ja laitos.
"Hallitusohjelman kirjaus tuntuvasta vesivoiman lisäämisestä ei toteudu ilman hallituksen aktiivisia toimia, mukaan lukien vesivoiman rakentamista estävän lainsäädännön osittainen tarkistaminen", johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta huomauttaa.
Selvityksen tekijät hakevat vesivoiman tuntuvaan lisäykseen tukea myös tuulivoimasta.
Tuulivoima tarvitsee tuotannon vaihteluja tasaavaa säätövoimaa, jota selvittäjien mukaan saadaan edullisimmin vesivoimasta. Uusia vesivoimalaitoksia tarvittaisiin Energiateollisuuden mukaan myös vuoden 2020 jälkeen. Silloin haluttaisiin valjastaa etenkin Ounasjokea, jonka vesivoimaksi lasketaan lähes 400 megawattia. Kohde kiinnostaa kovasti Kemijoki Oy:tä.
Vaikka Pohjolan Voima on ilmoittanut luopuneensa Kollajaa lukuun ottamatta Iijoen keskijuoksun rakentamisaikeista, senkin vesivoima mainitaan Energiateollisuuden pitkän tähtäimen suunnitelmissa.
Luonnonsuojeluliiton mukaan Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä alle kaksi promillea Suomen energiasta, puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisätarpeesta. Molemmat tekoaltaat olisivat korvattavissa esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla.