Vesi on korkealla kaikissa vesistöissä Pohjois-Suomessa. Suurimmassa osassa joista ja järvistä voidaan puhua syystulvasta. Tornionjoessa kohisee tulva jo neljättä kertaa tänä vuonna. Myös Oulujoen vesistö velloo ylärajoilla. Veden ei tarvitse nousta enää paljon, kun Oulun läänin eteläosien jokien alueilla vesi nousee jo pelloille.
Nyt tulvaherkintä aluetta on Tyrnävänjoen sivuojien varsien asutus. Tyrnävän Leppiojalla vesi nousi viikonvaihteessa niin, että useita asuntoja oli vaarassa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja pelastustoimi varautuivat jo rakentamaan suojavalleja. Tuotantopäällikkö Reino Enbuske sanoo, että Tyrnävänjoen sivuojien varrella on kymmenkunta taloa vaarassa syystuvan noustessa.
Pyhäjoessa on suurin syystulva sitten vuoden 1983. Siikajoella virtaamat ovat korkealla, ja Uljuan sekä Hautaperän altaiden pinnat keskimääräistä 40 senttiä korkeammalla.
Oulujoen Merikoskessa virtaama on 500 kuutiota sekunnissa, mikä on vuodenaikaan nähden erittäin paljon. Tosin kesällä oli isompiakin virtaamia. Oulujärvessä veden pinta on keskimääräistä 40 senttiä korkeammalla.
Fortum juoksuttaa kaikissa Oulujoen voimalaitoksissaan vettä täysillä. Ohijuoksutuksiin ei ole kuitenkaan ainakaan vielä tarvetta, joten kaikki energia saadaan talteen. Käyttöpäällikkö Antti Taskila arvioi, että ohijuoksutukset ovat vielä mahdollisia.
Kiiminkijoen vesi on näinä päivinä selvästi korkeammalla kuin koskaan aiemmin syyskuussa. Kovempia syystulvia on kuitenkin ollut loka- ja marraskuussa.
Tornionjoella tulvahuippu on vasta tulossa, sillä isoissa joissa veden nousu ei lakkaa heti sateiden tauottua.
Ankara satokausi
Märkä syksy vaikuttaa jonkin verran kevättulvaan. Hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta vertaa vaikutusta pesusieneen: syksyllä kuivunut maa imee sulamisvesiä talvella ja keväällä, mutta märän syksyn jäljiltä vesi virtaa jokiin kuin märästä pesusienestä. Merkittävin vaikutus kevättulviin on lumen vesiarvoilla ja sateilla.
Oulun läänissä on märkyyden takia jäänyt puimatta 40 prosenttia kaurasta. Vehnän hävikki on saman verran, mutta sitä viljellään vähän. Ohrasadosta on keräämättä 5-10 prosenttia. Kasvinviljelyvastaava Anna-Riitta Leinonen Oulun maaseutukeskuksesta pitää todennäköisenä, että puimattomat viljat jäävät pelloille.
Karjatilat eivät voi levittää märille pelloille lantaa, eikä sitä ei saa levittää pakkasten tultua jäisille pelloille. Viljelijöillä ei ole varastoja lannan säilömiseen, joten Leinosen mukaan ainoa mahdollisuus on sääntöjen höllentäminen tilapäisesti.
Metsätaloudessa kärsii erityisesti puunkorjuu. Metsäautotiet ovat pehmeitä, eikä niitä pitkin päästä keräämään puita eikä ajamaan maata niiden parantamiseksi. Monitoimikoneilla ei päästä töihin pehmeimmille paikoille.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksessa ei ole päästy kaikille työmaille kunnostusojituksiin. Niitä on pitänyt myös jättää tekemättä veden paljouden aiheuttamien vesistövaikutuksien takia.