Pudasjärvi Metsähallituksen projektikoordinaattori, metsänhoitaja Olli Lipponen ja erikoissuunnittelija Teija Turunen tarpovat laajan Litokairan laitoja kiertävää ojitusaluetta ja ihastelevat nykytekniikan etuja: suojelualuetta kulkenut leveätelainen kaivinkone on liikkunut niin höyhenen kevyesti, ettei maastoon ole jäänyt liioin jälkiä.
Litokairassa maanantaina alkanut soiden ennallistaminen nostaa 30 000 hehtaarin suuruisen erämaa-alueen luonnonarvoja. Kuukauden kestävät työt vaativat myös järeitä koneita, mutta niiden jättämät arvet halutaan pitää mahdollisimman pieninä.
Ympärillä kiertäviä ojitusalueita palautetaan takaisin luonnontilaan 170 hehtaarin alalta, tukkimalla parikymmentä vuotta sitten kaivettuja metsäojia 48 kilometrin matkalta.
"Neljännes ojista luodaan kokonaan umpeen ja loput tukitaan sillä tavalla, että veden virtaus pysähtyy", Teija Turunen kertoo.
Suurimpia kohteita Pohjois-Pohjanmaalla
Soiden ennallistamisesta on tulossa valtion maille lähivuosina iso urakka. Koko maassa niitä olisi asiaa pohtineen Metso-työryhmän mukaan tarve palauttaa luonnontilaan peräti 10 000 hehtaaria.
Pohjois-Pohjanmaalla Litokaira on yksi suurimmista ennallistettavista suoalueista.
Työt aloitettiin tämän vuoden alussa hakkaamalla ojitusalueen suurimmat puut metsurivoimin. Kaikkiaan 1 500 kuutiota puuta kuljetettiin myös talvella, että herkkään luontoon jäisi mahdollisimman vähän jälkiä.
Ennallistamista johtava Turunen kertoo, että Hepojaan ja edelleen Siuruanjokeen purkautuvien Litokairan vesien kulkua hillitään rakentamalla 12 puupatoa.
"Tavallisesti ennallistamisten jälkeen ravinteet lisääntyvät jonkin verran, mutta ne vähenevät nopeasti", Turunen sanoo.
Litokairan alueen vesistökuormaa on seurattu viime kesästä saakka. Ojien tukkimisen jälkeen vesinäytteitä otetaan kuukauden välein. Vertailevia näytteitä otetaan myös luonnontilaisesta Vitmajoesta, joka sijaitsee myös Litokairassa.
Vaikka metsäojaverkoston tukkiminen nostaakin Litokairan laitamilla pian vesiä, nopeasti suo ei palaa ennalleen.
Aikaa kuluu vuosikymmeniä, ennen kuin töiden lopullinen tulos näkyy.
Ennallistamisen vaikutuksia kasvillisuuteen ryhdytään myös seuraamaan koealoilla. Niillä selvitetään pohja- ja kenttäkerroksen lajiston muutoksia.
Alue jää lähes
luonnontilaan
Litokairan aapasoiden arvot on tiedostettu pitkään, mutta soidensuojeluohjelman kautta rauhoitetun alueen ennallistaminen on herättänyt myös pelkoja muutamissa luonnonystävissä. Ennallistamisen jatkeena olevan rakentamisen on epäilty heikentävän Litokairan luonnonarvoja.
Olli Lipposen mukaan pelot johtuvat väärinkäsityksistä, sillä koko alueen rakentaminen on luokiteltu mahdollisimman kevyeksi.
Alueelle on parhaillaan tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma, joka valmistuu 2 005.
Retkeilyrakentamiseen 60 000-70000 euroa
Tässä vaiheessa pitkospuita koko 30 000 hehtaarin alueelle on ajateltu rakentaa vain 2-3 kilometriä, lyhyissä pätkissä. Ranuan puolelle, Papinpaloon on tulossa lintutorni.
Suunnitteilla olevalla autiokämpälle on kuulemisten perusteella löytynyt kolme sopivaa paikkaa. Lisäksi erämaahan on tulossa laavu ja ehkä yhden porokämpän kunnostaminen.
Olli Lipponen laskee, että retkeilyrakentamiseen käytetään rahaa noin 60 000-70 000 euroa. Siksi hän ei ymmärrä, miten kukaan voi arvostella rakentamista liian isoksi.
"Litokaira on sellainen alue, joka herättää tunteita, sillä se on laajin yhtenäinen erämaa napapiirin eteläpuolella", Lipponen sanoo.