Ensiksi Oulunsalon kirjastossa näkyy vettä. Runsaasti vettä. Sitä on monessa muodossa: merenä, vuonona, uima-altaana, akvaariona. Vesi on valokuvina seinillä. Oulunsalo Soi -festivaalin kuvataiteilija Susanna Majuri on tuonut yhdeksän työtään kirjastoon.
"Kirjasto on hyvä paikka. Toivon, että katsoja löytää näistä kuvista tarinoita, ja kenties tunnistaakin jokin tilanteen."
Majuri on eräs kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia valokuvaajia. Hänen kuvissaan kiehtoo pohjoinen outous ja tietynlainen värillinen vinksahtaneisuus.
Jossakin kuvassa islantilainen nainen saattaa olla kiipeämässä laavamäkeä ylös hopeisissa korkokengissä ja leningissä, jonka väri on sama turkoosi kuin mäen päälle tehdyn talon. Toisessa kuvassa tanskalainen poika istuu uponneen moottoriveneraadon hytissä ja katsoo ympärillä lainehtivaa vettä.
Vedessä väriä
ja vaaraa
Vesi on Majurille tarinallinen elementti. Tästä syystä kuvien ihmishahmot ovat useasti tekemisissä maapallolla esiintyvän kemiallisen yhdisteen kanssa.
"Vettä on paljon töissäni. Olen yrittänyt miettiä mistä se johtuu. Luulen, että vesi kiinnostaa värinsä ja vaaran vuoksi."
Majuri kertoo, että vesi on mietityttänyt häntä lapsuudesta saakka. Majurin eräs suosikkielokuva on Lars von Trierin Breaking the Waves - aallonmurtaja (1996). Hän sanoo olevansa kova uimaan, vaikka vedessä on pelottava puolensa.
"Tummasta vedestä en pidä. Pohja pitää nähdä."
Majurin kuvissa vallitsee melankolinen tunnelma, mutta ei ilman toiveikkuutta. Vaikka puissa ei näy lehtiä ja ilma on kylmä, niin jostakin kummasta mukaan tihkuu myös huumoria.
"Tunteellisuutta ja herkkyyttä haluan näillä töilläni katsojille ehdottaa. Haluan kannustaa tunteellisuuteen, koska se on asia, joka kannattaa säilyttää."
Ihmiset ovat
uteliaita
Majuri hankkii kuvattavansa katselemalla ympärilleen kaduilla, kahviloissa ja kauppakeskuksissa. Hän kiinnostuu ihmisen kasvoista ja hetken henkilöä tarkkailtuaan ehdottaa tälle kuvauskeikkaa.
"Minulla on kuvasalkku mukana ja esittelen mitä olen tehnyt. Ihmiset ovat uteliaita ja kiinnostuneita näistä hommissa. Aina he ovat lähteneet mukaan. Kukaan ei ole kieltäytynyt."
Majuri vie tuntemattomat kuvattavansa ennalta suunniteltuun paikkaan, jossa työskennellään nopeasti. Kuvausrupeama on ohitse tunnissa parissa.
"Voi olla niin kylmä, etten voi pitää kuvattavaani kauan yhdessä paikassa, jossakin Jäämerellä. Ennakkotyö ja valmistelu vie tietysti kauan."
Hän ei ole laskenut, kuinka monta ihmistä hän on kuuden vuoden aikana kuviinsa houkutellut.
"Pitääpä joskus laskea, kuinka monta ihmistä olen käyttänyt."
Susanna Majurin näyttely Oulunsalon kirjastossa 4.-30.8.
