Keskivertosuomalaisen pitää tehdä työtä kaksi tuntia ja kolme varttia, jotta rahat riittävät eurooppalaisen ruokakassin hankintaan. Suomalaiset päihittävät työajalla mitattuna muiden muassa hollantilaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja britit.
Ruokakassin sisältö ei kuitenkaan ole suomalaiselle halvin, vaan tässä vertailussa pärjäävät parhaiten ruotsalaiset.
Ruotsalaisen ICA-kauppaketjun lehti Ica-nyheter on vertaillut kahdeksan Euroopan maan ruokakassin hintoja vuodesta 1977 lähtien. Lokakuussa tehty vertailu oli järjestyksessä jo 27:s. Joka kerran kassiin valitaan samat 15 tuotetta. Ostospaikka, pakkauskoot ja esimerkiksi tuotteiden rasvaprosentit pyritään pitämään mahdollisimman samoina edellisvuoden vertailuun.
Lehden mukaan suomalaiset paransivat asemiaan selvästi viime vuodesta, sillä kassia varten tarvittava työaika lyhentyi 17 minuuttia. Toiseksi sijoittunut Hollanti piti kakkostilansa viime vuoteen verrattuna, ja muutoinkin Hollannin asema on ollut vertailujen historiassa suhteellisen vakaa.
Lehden mukaan Hollannin etuja ovat kilpailu, kauppojen omat tuotemerkit ja maan pienuus, joka vähentää kuljetuskustannuksia.
Kilpailu on hyödyttänyt myös Suomea, lehti huomauttaa. Se ottaa esimerkiksi Lidl-ketjun vaikutuksen Suomen hintatasoon ja toteaa, että Lidlin maito on halvinta.
Työajassa mitattuna ruokansa eteen joutuvat ahertamaan eniten saksalaiset, norjalaiset ja ranskalaiset. Vaikka maiden väliset erot ovat vuosien varrella kaventuneet, ranskalaiset joutuvat ahertamaan neljä tuntia ja seitsemän minuuttia ansaitakseen rahat ruokakassin ostoa varten.
Halvimmalla ruokakassinsa saavat ruotsalaiset, jotka maksavat siitä 547,49 kruunua eli 60,72 euroa. Vuodessa kassin hinta on halventunut 31,20 kruunua. Sitä vastoin suomalaiset joutuvat pulittamaan kassista lähes 30 kruunua eli reilut kolme euroa enemmän kuin ruotsalaiskuluttajat.
Ranskassa neljä hintalappua
Lehden vertailussa mukana olleista maista neljä eli Suomi, Hollanti, Saksa ja Ranska ovat vaihtaneet valuuttansa euroon.
Ruotsalaisarvion mukaan euroon siirtyminen on sujunut kivuttomimmin Hollannissa. Saksalaiset pitävät muutosta tarpeettomana ja suomalaiset ovat tottuneet euroon pikkusummissa, mutta ajattelevat isot summat edelleen markkoina.
Sitä vastoin ranskalaiskuluttajat tutkivat neljää hintalappua kauppojen hyllyjen reunoissa, sillä kilohintojen lisäksi kuluttajille kerrotaan pakkaushinnat sekä euroissa että frangeissa.
Ruokakassia varten selvityksen tekijät ostivat 15 eri tuotetta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Hollannissa.
Kassiin valikoitui muiden muassa litra maitoa, kilo juustoa, leipää, kananmunia, perunoita, vehnäjauhoja, omenoita, sokeria ja kahvia. Suomessa ostokset tehtiin Keskon liikkeessä, ja muissakin maissa ostopaikkana oli ison ketjun myymälä, kuten Ruotsissa ICA.