Verta, mus­tel­mia ja kark­ki­vä­re­jä – Ars Kär­sä­mäen juh­la­vuo­den näyt­te­ly kä­sit­te­lee nai­seut­ta

Ars Kärsämäki nostaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi esiin eri-ikäisten naistaiteilijoiden teoksia.

Kuvanveistäjä Marianne Siri demonstroi baletin perusasentoa, jossa Unissani olen balettitanssija (2015) -teoksen proteesijalkainen naishahmo seisoo. – Proteesit eivät ole vielä kehittyneet sille asteelle, että niillä pystyisi tanssimaan balettia. Siitä tulee teoksen nimikin.
Kuvanveistäjä Marianne Siri demonstroi baletin perusasentoa, jossa Unissani olen balettitanssija (2015) -teoksen proteesijalkainen naishahmo seisoo. – Proteesit eivät ole vielä kehittyneet sille asteelle, että niillä pystyisi tanssimaan balettia. Siitä tulee teoksen nimikin.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Ars Kärsämäki nostaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi esiin eri-ikäisten naistaiteilijoiden teoksia. Kolarilaisen kuvanveistäjä Essi Korvan kuratoiman näyttelyn teema on Nice-asiaa naisilta.

– Näyttelyä kootessani minulle oli hyvin selkeää, että haluan nähdä naistaiteilijoiden tekemää taidetta naisista ja naiseudesta, Korva sanoo.

Nahkurin Taidetalon alakerrassa ripustus on vielä kesken päivää ennen perjantain avajaisia. Kuvanveistäjä Marianne Siri asettelee paikalle teostaan Madonna ja pentu. Koiranpentu naisveistoksen sylissä on shar pei. Kyseessä on kiinalainen ihopoimuistaan tunnistettava koirarotu, joka on jalostettu hyvin sairaaksi.

– Teos käsittelee arvovalintoja. Tässä on kaksi eläintä läsnä, joista toista kohdellaan eri tavalla kuin toista, Siri kertoo.

Naisfiguurin pääkoristetta varten taiteilija nylki ja käsitteli irtileikatun ketun pään, jonka hänelle toimitti laillistettu metsästäjä Ivalosta. Vaikka kallon käsittely oli likaista, veristä ja haisevaa, lopputulos on kiillotettua ja kaunista. Prosessi jää näkymättömiin kuten eläinteollisuudessa yleensä.

Ruumiillisuus korostuu

Länsimaisen taiteen historia on myös naisvartaloiden kuvauksen historiaa – lähinnä miesten luomana. Näyttelyn tiedotteessa Korva kirjoittaa, että hän haluaa nostaa esiin suomalaista naiskuvaa, joka on "paljon muuta, kenties kaikkea muuta" kuin Elovena-tyttöyttä.

Moninaisuus näkyy taiteilijavalinnoissa sikäli, että vaikka Taidetalo Nahkurissa on nähty viime vuosina nimenomaan nuorten taiteilijoiden teoksia, Korva halusi mukaan myös kokeneempia ja varttuneempia tekijöitä.

– Tapa jolla nainen katsoo maailmaa ja ruumistaan muuttuu iän myötä. Siksi halusin ottaa eri-ikäisiä taiteilijoita mukaan, Korva perustelee.

Näyttely onkin tänä kesänä silmiinpistävän figuratiivinen. Ruumiillisuus konkretisoituu etenkin Navetta-gallerian puolella, jossa Johanna Lemettisen lihallisuutta huokuvat öljyvärityöt vangitsevat katseen jo kokonsa takia.

Tied down -teoksen sidottu nainen ja Julmuuden lumo -teoksen mustelmansävyiset kasvot saavat katsojan pohtimaan naisen seksuaalisuuteen ja ruumiillisuuteen liitettyjä valta-asetelmia.

Ars Kärsämäen vuosittain vaihtuva teema nostaa esiin taiteen eri lajeja ja ilmiöitä. Vuodesta 2005 saakka näyttely on nostanut erityisesti esiin nuorten tai nuorehkojen taiteilijoiden teoksia.

Tänä vuonna mukana on 10 taiteilijaa, joista kahdeksan on kotoisin tai asuu tällä hetkellä Pohjois-Suomessa. Taiteilijoina ovat Meri Nikula, Mia Hamari, Ninni Korkalo, Ilona Kivijärvi, Johanna Lemettinen, Anna-Maija Mettälä, Eveliina Paksuniemi, Marianne Siri, Paula Suominen, Kaisa Väyrynen.

Kesänäyttelyn järjestelyistä vastaa paikallinen Taideyhdistys Elsuupa ry.

Näyttely on avoinna 17.6–30.7., ti–pe kello 12–18, la–su kello 12–15 Taidetalo Nahkurissa osoitteessa Keskuskatu 25, Kärsämäki. Paula Suomisen sekä Anna-Maija Mettälän töitä on esillä myös Kärsämäen kirjastossa (Haapajärventie 1).

Katso kuvagalleria näyttelystä.

Ilmoita asiavirheestä