Lakoniassa sijainnut Sparta oli antiikin Kreikan kaupunkivaltioista sotaisin. Pojat lähetettiin seitsenvuotiaina armeijaan, jota kesti kunnes he täyttivät 30. Heistä tehtiin armottomia ja ehdottoman tottelevaisia tappokoneita. Spartan aika päättyi jo kauan sitten, mutta käsite spartalainen kuri elää, ja vähäeleistä puhetyyliä sekä kuivaa huumoria kutsutaan yhä lakoniseksi.
Spartalaisten suuri hetki oli Thermopylain taistelu vuonna 480 eaa. Persialaisten kuninkaan Kserkesin armeija, siihenastisen maailmanhistorian suurin, vyöryi kohti Kreikkaa. 300 spartalaisen eliittijoukko pidätteli persialaisia useita päiviä surmaten jopa kymmeniä tuhansia vihollisia ahtaassa solassa.
Tarkkoja lukuja Thermopylain taistelusta ei tiedetä, sillä sodasta ensimmäisenä kirjoittanut Herodotus liioitteli kaikkea saadakseen spartalaisten voiton kuulostamaan huimalta. Liioittelusta on kyse myös Zack Snyderin toimintaelokuvassa 300.
"Tyylilajina on hyperrealismi, kaikki on lyöty hieman yli", kuvailee Gerard Butler.
Hän näyttelee elokuvan pääosaa, Spartan kuningasta Leonidasta.
"Elokuva on vähän kuin joku Thermopylain taistelun todistanut näkisi siitä unta. Se on fantasiaa, mutta juuret ovat todellisuudessa. Minulle elokuvan tekeminen oli maskuliinisuuden pimeimpien myyttien tutkiskelua."
300 saa Suomen ensi-iltansa perjantaina.
Sin Citystä tuttu tekniikka
300 kertoo taistelusta eikä muusta. Raivopäiset spartalaiset päättävät taistella viimeiseen mieheen asti, jotta muut Kreikan armeijat ehtivät kokoontua. Jokainen persialaisten hyökkäysaalto on edellistä rajumpi. Veri roiskuu laajassa kaaressa.
Elokuva perustuu Frank Millerin graafiseen romaaniin. Edellinen Miller-elokuva oli Sin City, ja 300 on toteutettu samalla blue screen -tekniikalla. Kaikki on kuvattu studiossa, ja taustat on liitetty kuvaan jälkikäteen tietokoneella.
"Blue screen tuo elokuvanäyttelemiseen uusia haasteita, mutta ennen kaikkea siinä on etuja", Butler kertoo.
"Sen ansiosta voi keskittyä täysin näyttelemiseen. Kuvatessa voimme kuvitella mieleisemme Spartan ja maailman. On helpompi näytellä, kun kuvittelee itse miljoonapäisen persialaisten armeijan sen sijaan että katselisi muovilavasteita."
Butler kehuu elokuvan pitkiä toimintakohtauksia. Sama kuva taistelun tiimellyksestä voi jatkua kymmeniä sekunteja ilman yhtään leikkausta.
"Mukana oli stuntmiehiä, jotka olivat olleet Matrixissa, ja he sanoivat, etteivät olleet koskaan tehneet yhtä pitkiä kohtauksia. Matrix on suosikkitoimintaelokuviani, mutta korealaisessa Oldboyssa taitaa olla vielä pidempiä yhtenäisiä mäiskejaksoja", Butler intoilee.
Näyttelijöillä kova treeni
Ennen kuvauksia Butler ja muut näyttelijät joutuivat kovaan rääkkiin. Koska elokuvassa heillä on yllään vain uimahousujen kokoiset pöksyt ja viitat, lihasten piti olla tiukassa kunnossa. Niitä ei voitu korjailla jälkikäteen tietokoneella. Butlerin mukaan treenaaminen auttoi tunnelmaan pääsyssä.
"Se oli tärkeä osa rooliin perehtymistä. Täytyihän tietää, miltä spartalaisista todella tuntui. Treenikuukausien aikana vaikeinta oli muistaa syödä tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein."
Blue screeniä vasten kuvatun elokuvan katsominen valmiina on näyttelijällekin jännittävä kokemus.
"Näin sen yleisön edustajana, en näyttelijänä. En voinut uskoa, mitä Zack oli saanut aikaan. Järki meinasi lähteä. Tiesin, että olen kuningas Leonidas, mutta en nähnyt itseäni valkokankaalla."
300 rikkoi Yhdysvalloissa ennätyksiä. Sen ensi-iltaviikonlopun tulokset olivat lapsilta kiellettyjen elokuvien kaikkien aikojen kolmanneksi parhaat, edelle jäivät vain Passion of the Christ ja toinen Matrix.
Myös Butlerilla menee nyt kovaa. Skottinäyttelijä on aiemmin nähty sivuroolissa esimerkiksi Lara Croftissa ja taannoisen Oopperan kummituksen kummituksena. Seuraavaksi Butler kuvaa kuitenkin kulttielokuvan Pako New Yorkista uusintaversiota, jossa hänellä on päärooli Snake Plissken -nimisenä seikkailijana.
"Tällaisten elokuvien tekeminen on hauskaa. Teen mielelläni myös pieniä draamoja, ne ovat henkisesti vaativampia, mutta 300 oli mahtava kokemus. Rakastan adrenaliinia", Butler julistaa.
