Verta imevä perhonen yleistyy Suomessa. Kyynelyökkösestä on tehty ensimmäinen havainto Simpeleellä vuonna 2000, jonka jälkeen lajista on tehty Suomessa yli sata havaintoa.
Professori Kauri Mikkola kirjoittaa Suomen Luonto -lehden kesäkuun numeron arkikkelissaan, kuinka nyt ensimmäistä kertaa pystytty todistamaan, että perhonen kykenee imemään myös ihmisverta. Lehdessä julkaistaan myös kuvia tapahtumista. Professori Mikkola pitää epätodennäköisenä, että kyynelyökkönen levittäisi Suomen oloissa sairauksia.
Vladivostokilainen perhostutkija Vladimir Kononenko sai seurata Venäjän Kaukoidässä omalla peukalollaan, kuinka kyynelyökkönen (Calyptra thalictri) imi hänestä verta. Kun perhosta ei häiritty, veren imeminen kesti muutamia minuutteja.
Peukalon imukohtaa särki seuraavat kaksi-kolme tuntia ja se erottui vielä seuraavana päivänä aavistuksen turvonneena.
Samalla tutkimusmatkalla mukana olleen yhdysvaltalaisen tutkija Jennifer Zaspelin mukaan perhosen imukärsän kitiinirakenne on tavallista vahvempi ja siinä on ihoon kiinnittymisen mahdollistavat väkäset. Yleensä perhosten imukärsä soveltuu vain veden ja kasvien nesteiden imemiseen.
Kyynelyökkösen suomalainen nimi tulee siitä, että lajin on tiedetty imevän kyyneliä nisäkkäiden silmistä, ja jopa verta näiden ihon läpi.