Surmakkasienen aiheuttama versosurma ruskistaa ja tuhoaa männiköitä eri puolilla Suomea jo kolmatta vuotta. Suomen metsäkeskuksen mukaan versosurma voi heikentää mäntyjen kasvua jopa 40 prosentilla.
Runsaat sateet ovat edesauttaneet kasvitaudin leviämistä.
Erityisesti versosurma vaivaa Itä-Suomen metsiä. Viime vuosina versosurma on iskenyt pahiten Ylä-Savon ja Etelä-Savon, sekä Pohjois-Karjalan männiköihin. Myös Keski-Suomen männiköt ovat saaneet versosurmasta osansa.
Versosurma kuivattaa mäntyjen oksia ja kellastaa niiden neulasia. Taudin runtelemissa puissa on niukasti terveitä oksia. Versosurma voi kuivattaa latvoja myös kuusen taimilta.
– Pitkään jatkunut surmakkatauti vaikuttaa selvästi mäntyjen kasvuun. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan mäntyjen kasvu voi alentua tulevina vuosina yli 40 prosenttia, jos surmakkasieni tuhoaa elävän latvuksen pituuden kolmannekseen alkutilanteesta. Metsänomistajille on jo tullut kasvutappioita monin paikoin, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Versosurmalle alttiita paikkoja ovat alavat, viileät ja kosteat kasvupaikat. Metsänomistajat voivat jossain määrin ehkäistä sienitauteja huolehtimalla metsänhoitotöistä.
Ratkaiseva tekijä sienitautien leviämisessä on kuitenkin sää. Kostea ja viileä sää suosii sienitautien leviämistä.
Kaikista tuhoisin versosurma on männyn taimille. Kuolleita taimia löytyy metsistä jonkin verran, mutta pahoja taimikkotuhoja ei ole vielä tapahtunut.
Versosurma kuivatti männikköjä tänä keväänä jo äitienpäivän tienoilla poikkeuksellisen lämpimän toukokuun takia. Suomen metsäkeskuksen mukaan kuluvan kasvukauden tilanne ei silti näytä hälyttävältä.
– Sienitauti ei näytä leviävän niin voimakkaasti kuin aiempina vuosina, mutta viime vuoden runsassateisen kasvukauden jälkeen tauti kuitenkin etenee myös tänä vuonna. Jatkokehitykseen vaikuttavat kuluvan kesän ja ensi syksyn säät, sanoo Remes Metsäkeskuksesta.