Harmaa talous vaikeutuu, kun yrittäjän on ensi vuoden alusta lähtien tarjottava asiakkaalle aina kuitti ostoksesta tai palvelusta. Kuitti on helppo ja yksinkertainen keino estää yritystoiminnassa vilunkipeliä. Harmaata taloutta pyörittävä yrittäjä vääristää kilpailua ja aiheuttaa hallaa muille yrityksille ja yhteiskunnalle.
Kuitti on kuluttajalle, yritykselle ja yhteiskunnalle tosite, josta käy ilmi, mitä ja minne rahat oikeasti menevät.
Tuotteiden ja palveluiden hinnasta osa menee verotukseen, joten tositteesta on helppo tarkistaa myös tuotteiden veroton hinta.
Yleisen edun kannalta onkin hyvä totutella ottamaan ja tarvittaessa vaatimaan tosite mukaansa. Tori- ja markkinamyynti, samoin kuin yhdistys- ja harrastustoiminnan käteiskauppa käyvät vielä ilman kuittia.
Harmaan talouden kitkemisen ohella verohallinnon on syytä käydä myös toisen ison möhkäleen kimppuun.
Valtion tilinpäätöskertomusten mukaan verovaje on jo vuosia ollut arviolta 4–8 miljardia euroa. Summa on noin 4–6 prosenttia bruttokansantulosta ja 7–9 prosenttia verokertymästä.
Suurin osa on verojäämiä eli verovelkoja, jotka vanhenevat viidessä vuodessa. Konkurssiin menneillä yrityksillä ei välttämättä ole, mistä maksaa. Tämä ei ole kuitenkaan koko selitys.
Verovajeessa on kyse valtavasta rahasummasta. Se on minimissäänkin puolet kestävyysvajeesta, jota nyt yritetään suurella tuskalla ja vaivalla kuroa umpeen rakennepaketilla, säästöin, leikkauksin ja rakenneuudistuksin.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota asiaan ja tähdentänyt, että asiasta on saatava enemmän tietoa ja vajetta on pyrittävä pienentämään.
Verovajeen kitkeminen on kiinni järjestelmästä. Sama pätee aggressiiviseen verosuunnitteluun. Se ei ole laitonta, mutta järjestelmässä on vikaa, jos se houkuttelee kansalaiset ja yritykset siihen, että yhteistä kakkua ei haluta kartuttaa.
Asiaan on kiinnitetty huomiota myös EU-tasolla, jossa veropetoksia ja veronkiertoa harjoittavien markkinahäirikköjen toimintaa on tarkoitus suitsia.
Suomea jäytävät ongelmat olisivat joka tapauksessa mittaluokkaa pienemmät, jos verovelvolliset olisivat iloisempia veronmaksajia, eivätkä yrittäisi elää muiden siivellä.
Verottaja on tarttunut verovajeen kitkemiseen liian laiskasti. Ruotsissa verottaja on viime vuodet jahdannut kassavajetta huomattavan tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Jälkijunassa tuleva Suomi voisi ottaa naapurista oppia.
Hyvinä aikoina verovajeeseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, mutta huonoina aikoina verojen maksamatta jättäminen korostuu. Se, että osa yrityksistä ja kansalaisista toistuvasti jättää maksamatta tai kiertää veronsa merkitsee sitä, että järjestelmä ei toimi niin kuin sen pitäisi.
Kansalaisyhteiskunnan uskottavuus kärsii, jos osa voi jättää laskut muiden maksettaviksi, eikä kukaan välitä.