Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ihmettelee yritysten yrmeää suhtautumista hallituksen yritysverouudistukseen.
”Kaksi edellistä hallitusta kiristi yritysverotusta. Kun Suomen yritysverokanta nyt painetaan euromaiden edullisimmaksi, niin elinkeinoelämästä kuuluu kovaa rutinaa. Minusta tuntuu, että yritysverouudistuksen idea ei ole avautunut kaikille.”
Ala-Nissilä muistuttaa, että uudistuksen jälkeen yrityksen jakamatonta voittoa verotetaan lievemmin, sitä jopa suositaan. Tarkoitus on, että yritykseen jää aikaisempaa enemmän varoja investointeihin voitonjaon kustannuksella. Investointien suosimisella pyritään siihen, että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja.
Hän myöntää, että uudistuksessa kaikki yrittäjät eivät ole voittajia. Valtiovarainministeriö on laskenut, että noin 90 prosenttia yrityksistä hyötyy verouudistuksesta. Kymmenesosa yrityksistä menettää etujaan jonkin verran.
Elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt näyttävät tässä vaiheessa kuuluvan menettäjien joukkoon, mutta niiden asemaa parannetaan. Ala-Nissilä lupaa, että kun veropaketti tulee eduskuntaan, elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt saavat osansa veronhuojennuksista.
Veropakettia ei revitä auki
Ala-Nissilä toistaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) jo aiemmin esittämän kannan, että yritysveropakettia ei enää revitä auki, vaikka elinkeinoelämän piiristä pulpahtelee erilaisia muutosvaatimuksia.
”Veropaketti on ja pysyy. Se on nykyhallituksen tyyli: se, mikä on kerran sovittu, se pitää! Ei siinä kaikki keskustankaan tavoitteet toteutuneet. Lähtökohtana on, että mikään hallituksen ulkopuolinen taho ei sanele ratkaisumalleja”, puolustaa Ala-Nissilä oman puolueensa pääministeriä.
Ala-Nissilä kehuu, että Vanhanen yhdessä valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) kanssa on aloittamassa aktiivista veropolitiikan kautta.
”Edellinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) antoi autoveroasian mennä EY:n tuomioistuimen ratkaistavaksi. Autoveroasia piti sitten hoitaa kuntoon yhdessä yössä eduskunnan toimesta. Edellisen hallituksen toimet olivat passiivista veropolitiikkaa.”
Osinkovähennys puhutti keskustaa
Ala-Nissilä kertoo, että keskustan eduskuntaryhmä kävi keskustelua osinkotulovähennyksestä eli mallista, joka oli voimassa ennen nykyistä yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Vielä 1980-luvulla Suomessa pienet, muutaman sadan euron osinkotulot olivat saajalleen tiettyyn rajaan saakka verovapaita.
”Suomessa on nykyään sellainen linja, että vähennykset verotuksessa on karsittu minimiin, siksi osinkotulovähennyskään ei ottanut tulta.”
Ala-Nissilä painottaa, että Suomen osinkoverotus ei ole uudistuksen jälkeenkään ankara. Hän muistuttaa, että Suomi oli joutumassa yhtiöveron hyvitysjärjestelmän käytön vuoksi EY:n tuomioistuimeen samalla tavoin kuin autoveroasiassa. ”Yritysverouudistus on niin iso asia, että sitä ei voi jättää tuomioistuimen tehtäväksi.” Ala-Nissilän mukaan Suomi myös yhtenäistää osinkoverotustaan luopumalla harvinaisesta yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä, jossa yritys maksaa osingoista verot osingonsaajan puolesta.
”Nykyään yhä suurempi osa osingoista menee rajojen yli ja jokainen valtio haluaa verotuloja mahdollisimman monesta eri lähteestä.”
Ala-Nissilä muistelee, että Suomi ja Kreikka ovat nykyään ainoat EU-maat, joissa osingonsaajan ei tarvitse maksaa veroa.
Seuraava ale työnantajamaksuihin
Ala-Nissilä toppuuttelee ansiotulojen veronalennustoiveita. ”Vastahan me kesällä alensimme palkansaajien verotusta. Autoverotus keveni viime keväänä ja alkoholiverotus kevenee ensi keväänä. Myös työn verotus kevenee ensi keväänä. Siitähän kertyy yhteensä aikamoinen summa.”
Hän kertoo, että seuraavaksi hallitus käy työnantajamaksujen kimppuun. Matalapalkka-alojen työnantajamaksuja on tarkoitus alentaa Pasi Holmin ja Vesa Vihriälän hahmotteleman mallin mukaisesti. ”Matalapalkka-alojen työllisyyttä pitää pystyä lisäämään ja yksi keino on työnantajamaksujen alentaminen eli tehdään työvoimasta nykyistä houkuttelevampaa yrityksille.”
Hallituksen työlistalla on myös ravintolaruoan arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 22 prosentista 17 prosenttiin. Ala-Nissilä uskoo, että alennus toisi lisää asiakkaita ravintoloihin ja kahviloihin., mikä toisi alalle lisää työpaikkoja.