Hallituksen ehdottoman yritysverouudistuksen puolustajat ovat olleet vähissä ja muun muassa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos syytti hiljattain hallitusta huonoimmasta rahankäytöstä, mitä hän on nähnyt 20 vuoteen.
Myös 70-luvun alusta lukuisissa rahasto- ja sijoitusyhtiöissä toiminut, nykyään Cardia Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Veritas Rahastoyhtiön neuvonantaja Kim Lindström lukee madonlukuja eduskuntakäsittelyä ja lopullisia päätöksiä odottavalle lakiehdotukselle.
Lindströmin täystyrmäyksen saavat muun muassa paluu osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen, varallisuusveron säilyminen ja pitkäaikaisen osakeomistuksen verotuksen kiristyminen.
"Jos ehdotus toteutuu, suomalaisten pörssiyhtiöiden henkilöomistus supistuu ja kasvoton omistus lisääntyy. Kaikkein pahin vaihtoehto tässä tapauksessa on se, että yritysten myynti ulkomaille kiihtyy ja Suomi kehittyy tytäryhtiötaloudeksi", Lindström pelkää.
Lindströmin mukaan osinkojen verottaminen syrjii nimenomaan pörssiyhtiöitä, joilla osingot ovat kaksinkertaisen verotuksen piirissä heti ensimmäisestä osinkoeurosta lähtien. Pörssin ulkopuolella olevissa firmoissa jopa 90 000 euron osingot voivat pysyä yhdenkertaisen verotuksen puitteissa.
"Pitäisi olla yhteiskunnan edun mukaista, että yhtiöt ovat mukana pörssissä, koska se tuo mukanaan esimerkiksi hyvin tiukan tiedonantovelvollisuuden. Miksi yrityksiä halutaan pakottaa pois pörssistä", ihmettelee Lindström.
Samat virheet
tehdään uudelleen
Toinen Lindströmin ihmetyksen aihe on osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen palaaminen siitä huolimatta, että Suomessa on huonoja kokemuksia vastaavasta käytännöstä 80-luvulta.
"Kaksinkertainen verotus johti siihen, että vierasta pääomaa suosittiin oman pääomaan kustannuksella. Se vei yhtiön vakavaraisuuden kuralle, ja 90-luvun alun laman aikana nähtiin, miten siinä kävi. Verouudistuksella edesautetaan taas firmojen vakavaraisuuden kuralle menoa. Yrityksethän putsaavat jo varojaan osinkoina pois."
Osinkopolitiikassa
suuria heittoja
Kuluvan kevään aikana yritykset ovat siis ilmoittaneet jakavansa reilulla kädellä jakokelpoisia varojaan osinkoina omistajille. Lindströmin mukaan kevään osinkoralli on osittain harhaa, sillä esimerkiksi jo nyt pitkälti ulkomaisessa omistuksessa olevat firmat eivät ole ilmoittaneet mitenkään poikkeuksellisesta omistajien palkitsemisesta.
"Viime vuodelta on tehty jo päätökset noin 5,2 miljardin euron osingoista. Mutta kehitys toimialoittain on aika epätasaista", Lindström huomauttaa.
Esimerkiksi metalliryhmän osingot ovat selvästi supistuneet ja muutenkin jakopotin olisi Lindströmin mukaan kuvitellut kasvavan enemmän.
"Tosin tuo noin 5,2 miljardia euroa ei ole lopullinen luku ja olen varma, että monelta yhtiöltä tulee lisäosinkoa vielä loppuvuodesta."
Vaikka koko potti ei näytäkään vielä poikkeuksellisen suurelta, muistuttaa Lindström, että yhtiöiden nettotuloksiin suhteutettuna yritykset ovat tällä hetkellä tosi anteliaalla tuulella.
"Yhtiöiden yhteenlaskettu tulos oli viime vuonna noin puolet vuoden 2000 luvusta. Siitä huolimatta osinkosumma on pysynyt tasaisena. Jakosuhde onkin muuttunut rajusti. Vielä vuonna 1995 oli tyypillistä, että vain kolmasosa tuloksesta jaettiin osinkoina. Viime vuodelta alkaa olla noin 80 prosenttia tuloksesta ulkona osinkoina, ja kun tulevat lisäosingot ottaa huomioon, niin osinkopylväs voi nousta yhtä suureksi kuin tulospylväs."