Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän loppuraportissa ehdotetaan niin monen veroruuvin kiristämistä ja toisaalta löysäämistä, että kipakka keskustelu asiasta on taattu.
Hetemäki tarjoaakin erinomaiset eväät tulevaan eduskuntavaalitaisteluun. Verotus, jos mikä, on asia, josta jokaisella on vissit mielipiteensä.
Hetemäen ryhmän tehtävänä oli rakentaa veropohja tukemaan talouden kasvua ja julkisten menojen rahoitusta. Lähtökohtana on verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutusverotukseen.
Ansiotuloverotukseen on tulossa kahden miljardin ja yhteisöveroon 0,8 miljardin euron leikkaukset.
Niiden jättämä aukko täytetään kiristämällä arvonlisä-, pääoma- ja valmisteveroa sekä leikkaamalla korko- ja kotitalousvähennyksiä.
Asuntolainojen verovähennysoikeus on yksi verotuksen erikoisuuksista, josta on taitettu peistä pääsemättä puusta pitkälle. Nyt siihen aiotaan puuttua.
Työryhmä ehdottaa vähennyssoikeuden kaventamista asteittain tavoitteena luopua koko systeemistä pitkällä aikavälillä.
Näin on mahdollista purkaa tämä varsin epäsosiaalinen tukijärjestelmä ilman, että se vahingoittaisi niitä, jotka ovat laskeneet tämänhetkiset tulonsa ja menonsa sen varaan.
Asuntolainojen verovähennysoikeus on osaltaan vaikuttanut siihen, että asuntojen hinnat ovat nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Tämä puolestaan on nostanut myös vuokratasoa ja vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuutta kunnon asuntoon.
Työryhmä ehdottaa myös kotitalousvähennyksen leikkausta. Yhteisöverot ehdotetaan jaettavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta eikä suoraan kunnille.
Kuntien etujärjestö Kuntaliitto on jo ilmoittanut vastustavansa siirtoa, koska se epäilee, ettei valtio kykene jakamaan rahoja oikeudenmukaisesti.
Pääomaveroa halutaan nostaa 30 prosenttiin ja yrityksiin kohdistuvaa yhteisöveroa alentaa 26:sta 22 prosenttiin. Tämän jälkeen yhteisövero olisi Suomessa Euroopan alhaisimpia.
Osinkojen verotusta ryhmä ehdottaa muutettavaksi niin, ettei yrittäjä voisi nostaa verottomasti osinkoa 90 000 euroon saakka niin kuin tähän asti on voinut tehdä.
On helppoa sanoa kyllä ryhmän esitykselle nostaa terveysveroja: viina- ja makeisveroa. Ovathan näiden nautintoaineiden menot yhteiskunnalle sitä suuruusluokkaa, että verojen korotus on perusteltavissa.
Eri asia, mihin korotus johtaa. Johtaako se siihen, että viinaa tuodaan naapurimaista, ja näin korotuksen hyöty jää lopulta olemattomaksi?
Arvonlisä- ja energiaverojen korotukset ovat ongelmallisia, koska ne kohdistuvat suhteellisesti raskaimmin vähävaraisiin kuin hyvinvoiviin kansalaisiin.
Niitä voi olla vaikea niellä, sillä ne vievät verotusta tasaveron suuntaan.
On syytä panna jäitä hattuun. Muutettiinpa verotuksen painopisteitä tai ei, suuriin veronalennuksiin ei lähivuosina ole varaa.