Seuraavalla hallituksella on varmasti kädet täynnä työtä Suomen taloussyöksyn oikaisemiseksi, mutta paljon on tehtävää myös verotuksessa.
Useat tahot ovat viime aikoina ryhtyneet muistuttamaan päättäjiä, että suomalainen verojärjestelmä on liian epäjohdonmukainen ja heittelehtivä. Kansanomaisesti ilmaistuna nykyistä veropolitiikkaa voi verrata hölmöläisheimon peiton jatkamiseen. Jostakin otetaan ja johonkin lisätään, välillä paikataan.
Sosiaalipoliittiset tulonsiirrot ja erilaiset kulutuksen ohjauskeinot kuuluvat veropolitiikkaan, mutta veroa maksavien yksilöiden ja yhteisöjen on voitava luottaa verojärjestelmän johdonmukaisuuteen. Repaleista tilkkutäkkiä muistuttava verorakennelma on saatava selkeämmäksi ja helpommin ennakoitavaksi.
Hallituksen asettama viiden professorin talouspoliittinen arviointineuvosto muotoilee varovaisin lausein näkemyksensä Suomea ohjailevasta verotuksesta ensimmäisessä, tammikuussa julkaistussa raportissaan.
Neuvoston mielestä verojärjestelmässä on huomattavasti tehostamisen ja yksinkertaistamisen varaa. Raportissa kehotetaan karsimaan ensi alkuun lukuisia verovähennyksiä.
Saman kehotuksen ilmaisee suoremmin verojuristi Kalle Isotalo artikkelissaan (Kanava 1/2015). Isotalon mielestä verotuksen poukkoilevuus ja lyhytjännitteisyys johtuvat viime vuosien hallitusten halusta politikoida veroilla.
Isotalo huomauttaa, ettei verotuksella saisi hoitaa asioita, joihin on parempia keinoja muussa lainsäädännössä. Poliittisia veroratkaisuja joudutaan korjailemaan verotuilla ja -kevennyksillä. Se tekee järjestelmästä monimutkaisen ja monitulkintaisen.
Esimerkiksi lapsilisäleikkauksia ryhdyttiin hyvittämään lapsivähennyksellä, josta tuli veroista ja sosiaalituista muodostuva mutkikas vyyhti.
Kun hallitus nosti lehdistön arvonlisäverokantaa, toimiala joutui irtisanomaan työntekijöitä. Nyt veronkorotusta halutaan hyvittää erilaisilla tukimuodoilla.
Energiaverotuksessa on jatkuvasti muuteltu verojen ja tuotantotukien välistä suhdetta, mikä on ymmärrettävästi hidastanut alan investointihalukkuutta.
Keskustelijat ovat tarjonneet lääkkeeksi neutraalimpaa veromallia, varsinkin yritysverojärjestelmään. Verosuunnittelusta ja erilaisesta kikkailusta on tullut kannattavampaa kuin panostuksesta yrityksen liiketaloudelliseen kehittämiseen. Osinko- ja pääomatuloja ei kannusteta hankkimaan yrityksen kasvun kautta.
Veroasiantuntija Janne Juuselan mukaan (HS 19.1.) neutraali yritysverotus on talouskasvun kannalta parempi kuin ohjaileva verotus. Monimutkaisen osinkoverojärjestelmän yksinkertaistaminen lisäisi investointeja. Neutraalissa mallissa yritykset, omistajat ja sijoittajat tekevät päätöksensä liiketaloudellisin perustein, eivät verosuunnittelun näkökulmasta.
Neutraali veromalli tukisi yritystoiminnan kasvattamista, sillä verotus ei syrjisi tai suosisi mitään toimialaa tai liiketoimintatapaa.
Pääkirjoitus