Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus odottaa hallitukselta selkeitä, yrittäjyyteen kannustavia poliittisia päätöksiä yritysverotuksesta.
"Tässä kuussa tehtävät pääoma- ja yhteisöverotuksen ratkaisut ovat yrittäjyyden tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeitä.
Meidän viesti hallitukselle on se, että enää ei edes riitä hallitusohjelman tavoite siitä, ettei pk-yritysten ja niiden maksamien osinkojen verotusta enää kiristetä", Järventaus sanoo.
Järventauksen mukaan veroratkaisujen pitää kannustaa suomalaisia yrittäjyyteen ja myös kasvattamaan yrityksiä.
Veroratkaisuilla voidaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavan järjestön mukaan vaikuttaa siihen, kannattaako yrittäjäksi ryhtyä, kannattaako yritysten kasvaa ja kannattaako Suomessa ylipäätänsä toimia.
"Hallituksella on tavoite 100 000 uudesta työpaikasta ja työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin. Aivan oleellinen onnistumisen ehto on, että yrittäjäsektori kasvaisi.
Lähes 80 prosenttia uusista yrityssektorin työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin, ja niiden kilpailukyky ratkaisee aika pitkälti sen, löytyykö Suomesta kansainvälisessä työnjaossa työtä myös jatkossa", Järventaus painottaa.
Järventauksen mukaan verotusratkaisu onkin yrittäjyyden nimeen vannoneen hallituksen ensimmäinen koetinkivi.
"Jos ratkaisu on huono, niin silloin kaikki muukin yrittäjyyden edistäminen menettää oleellisesti merkitystään."
Myötätuulta ja tukea odottavilta yrittäjiltä ei riitäkään ymmärrystä samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä pohdittavaan sairasvakuutuksen rahoituksen muutossuunnitelmaan, jonka mukaan Kelan alijäämä katettaisiin vakuutusmaksuja korottamalla.
"Tämä korottaisi välittömästi työn hintaa ja olisi työllisyyden kannalta kielteinen asia. Tämäntyyppisiä signaaleja ei pidä antaa tässä vaiheessa yrityssektorille eikä myöskään palkansaajille. Torjumme ajatuksen", Järventaus sanoo suoraan.
Rohkeutta
riskien ottoon
Tiistaina Pohjois-Pohjanmaan kunnallispäivillä Oulussa puhunut Järventaus muistuttaa, että isojen yritysten irtisanomisaallon vastapainoksi pk-sektori on vaikeinakin vuosina lisännyt työvoimaansa eivätkä paineet esimerkiksi yt-lain muutoksista ole lähteneet työllistävästä pk-yrityskentästä.
"On tavattoman valitettavaa, jos työpaikoilla syntyy irtisanomisten takia epäluottamuksen ja -varmuuden ilmapiiri. Pienellä työpaikalla yrittäjän ja työntekijän välinen yhteys on mutkaton ja siellä tiedetään, missä mennään ja siellä luotetaan toisiinsa."
Luottamuksen säilymisen lisäksi Järventaus kantaa erityistä huolta siitä, mistä suomalaisiin yrityksiin saataisiin riskinottokykyä.
"Verotuksen lisäksi riskinottoon voidaan kannustaa muun muassa toimivilla rahoitusjärjestelyillä. Riskisijoittajien tuotto-odotukset ovat vain niin kovia, ettei yrittäjiä voi aina tällaista tuottoa taata. Onkin tärkeää, että Tekes suunnittelee tässä yhteydessä kasvuyritysten uutta rahoitusinstrumentteja. Minun mielestäni myös työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnassa kannattaisi uskaltaa ottaa enemmän riskejä."
Järventaus toivoisi meilläkin ymmärrettävän, että onnistumiseen voidaan kulkea myös epäonnistumisen kautta.
"Yhdysvalloissa epäonnistuminen nähdään osana kehityskulkua ja ikäänkuin onnistumisen siemenenä. Tässä tullaan hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa mukana olevaan riskimaailman pehmentämiseen ja sen selvittämiseen, voisimmeko siirtyä USA:n mallin mukaiseen henkilökohtaiseen konkurssiin."
"Tällöin rehellisen konkurssin jälkeen yrittäjä pääsisi liikkeelle puhtaalta pöydältä", Järventaus toteaa.