Pääkirjoitus

Ve­ro­tus­mut­kia voi yhä oikoa

Verohallinnon pääjohtaja esittää verotuksen muuttamista enemmän ympärivuotiseksi. Asiaa sietää harkita. Perinteen takia nykykäytäntöjä ei tarvitse säilyttää.

Takavuosina kylmimmän vuodenajan piinan kruunasi Suomessa jokaista täysi-ikäistä koskenut pakkorituaali: veroilmoituksen täyttäminen. Se merkitsi tuntikausia kestänyttä kamppailua, johon kuului yhä uusia tarkistuslaskentoja joko käsin tai laskukoneella, laatikoiden pohjille vajonneiden kuittien etsintää ja veroilmoituksen täyttöoppaan tankkaamista yhä uudelleen ja uudelleen.

Huojennuksen tunne oli vahva, kun vastuun saattoi kirjelaatikolla lopulta siirtää verohallinnon ammattilaisille.

Kokonaan vaivasta ei ole päästy vieläkään. Verohallinto ja lainsäätäjät ovat kuitenkin tehneet kiitettävästi uudistuksia sen hyväksi, että kansalaisten verottaminen aiheuttaisi näille mahdollisimman vähän vaivaa.

Merkittävä uudistus oli 1990-luvun muutos, joka toi käyttöön esitäytetyn veroilmoituksen. Yli kolme miljoonaa verovelvollista voi tätä nykyä hyväksyä ilmoituksen tekemättä siihen mitään muutoksia. Säästyneen ajan ja tuskan määrä on melkoinen.

Myös internetin tuomia mahdollisuuksia on verohallinnossa otettu käyttöön. Esitäytettyä veroilmoitusta on viiden vuoden ajan voinut täydentää verkossa.

Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen haluaa kuitenkin ottaa vielä askelia eteenpäin. Tehtävänsä pian jättävä kokenut virkamies esitti Kalevan haastattelussa siirtymistä reaaliaikaisempaan verotukseen, jossa kansalaisen verotusta korjattaisiin nykyistä enemmän läpi vuoden.

Laitinen ehdotti esimerkiksi kansalaisen verotilin perustamista. Tilille kerättäisiin kaikki verot, esimerkiksi tulo- ja kiinteistöverot. Tilillä voisi myös säilyttää veronmaksua varten rahaa. Etuna olisi ainakin se, että kansalainen voisi koko ajan nähdä tietokoneeltaan verotilinsä saldon ja voisi tarvittaessa täydentää verotustietoja.

Samoin Laitinen palasi vanhaan ehdotukseen, jossa veronpalautuksia ja jäännösveroja voisi kuitata keskenään useamman vuoden ajalla. Esteenä on toistaiseksi nykyinen lainsäädäntö. Se ongelma pitää kuitenkin olla hoidettavissa, jos ehdotus tuo etua sekä kansalaisille että verottajalle.

Ei ole yllättävää, että ainakin osa liike-elämästä haluaa säilyttää nykyisen käytännön, jossa veronpalautukset tömähtävät kansalaisten tileille juuri joulun alla. Joulumarkkinoiden virkistäminen ei kuitenkaan kuulu verotuksen ydintehtäviin.

Voi myös olettaa, että jos palautuksena nyt tileille tuleva summa on kansalaisten käytössä jo aikaisemmin, sekin raha näkyy kaupan ja muiden palvelujen myynnissä, tosin vain pitemmällä jaksolla.

Jo kustannussyistä kannatettava on Laitisen ehdotus sähköisen verokortin käyttöönotosta. Sähköisiin palveluihin siirrettäessä on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että verotusasiat voi vastaisuudessakin hoitaa ongelmitta myös paperilla ja kynällä.

Suomessa on vielä pitkään paljon kansalaisia, joille tietokoneen ja netin käyttö on ylivoimaisen korkean kynnyksen takana. Myös heidän asiointimahdollisuutensa ja oikeusturvansa pitää ottaa huomioon.