Verotusta on yritetty yksinkertaistaa ainakin pari vuosikymmentä. Muutoksia on tapahtunut, mutta molempiin suuntiin. Samalla kun yhdellä suunnalla on yksinkertaistettu, toisaalla on lisätty entistä monimutkaisempia ja tulkinnanvaraisempia säädöksiä.
Tälle kehitykselle pitää saada loppu. Verotuksen monimutkaisuus hyödyttää vain niitä, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia verosuunnitteluun, toisin sanoen kehitellä keinoja välttää verojen maksua.
Verotusta tulee yksinkertaistaa niin, että se on läpinäkyvä ja kaikkien kansalaisten todennettavissa.
Verohallinnon ykkösmies, pääjohtaja Pekka Ruuhonen esitti Helsingin Sanomissa (5.7.) melkoista muutosta verotuksen nykykäytäntöön. Ruuhosen mukaan verottajan tulisi saada palkansaajien ansiotulotiedot kuukausittain.
Todellisten tulotietojen saaminen heti antaisi verottajalle mahdollisuuden oikea-aikaiseen verottamiseen. Näin vältyttäisiin turhilta jälkiverojen eli mätkyjen maksulta sekä niin ikään tarpeettomilta palautuksilta. Verojen jälkipeli tuottaa vain turhaa työtä. Oleellista on oikea lopputulos, johon voidaan päästä ilman nykyisen kaltaista taannehtivasti tapahtuvaa verottamista.
Nykyinen verotuskäytäntö on peräisin kaukaa historian hämärästä. Tulotietojen reaaliaikaiselle kulkemiselle ei pitäisi enää olla mitään esteitä.
Tietojärjestelmien kehittyminen mahdollistaa tulotietojen nopeat siirrot työnantajilta verottajalle. Näin myös veroprosentti eläisi tulojen mukaisesti oikeaa aikaa.
Vaikka muutos tehtäisiin pääjohtajan toivomaan suuntaan, aivan tämän päivän asia se ei ole. Verottajan tietojärjestelmiä ollaan parhaillaan uudistamassa. Kun uudet järjestelmät saadaan toimintaan vuonna 2018, avaa se mahdollisuudet siirtää verotus reaaliaikaisesti tapahtuvaksi.
Samalla tullaan lähelle sitä hetkeä, jolloin kaikki verottajan kanssa tapahtuva asiointi voidaan viedä verkkoon. Tosin aina on pidettävä huoli myös niiden oikeuksista, jotka eivät syystä tai toisesta pysty asioimaan verkossa.
Verkon käyttö kaikessa asioinnissa kasvaa sellaisella vauhdilla, että se koskettaa koko ajan yhä useampia. Iäkkäimmillä ihmisillä on suurimpia ongelmia verkon käytössä. Toisaalta he ovat myös niitä, joiden asioinnissa verotus mukaan lukien tapahtuu vähiten muutoksia.
Verotuksesta ei tietenkään saa tehdä sellaista, etteikö tule olla mahdollisuus myös jälkikäteen tapahtuviin muutoksiin, jos niihin on tarvetta. Koko verotusjärjestelmää ei pidä rakentaa kuitenkaan poikkeuksien perusteella, vaan sen mukaan, miten suurten massojen verotus saadaan hoidettua joustavimmalla tavalla.
Vaikka ennakonpidätysprosenttia voi muuttaa vuoden kuluessa, on nykyjärjestelmä turhan jähmeä. Kuukausittain tapahtuvien tuloilmoitusten kautta päästään oikea-aikaiseen verotukseen, jolloin kansalaisten ei tarvitse itse huolehtia prosentista.
Pääkirjoitus