Hallituksen veropäätös tuo puhtia kulutuskysyntään. Tiukasta menopolitiikasta on kuitenkin luovuttu, sillä menojen lisäykset rahoitetaan ottamalla lisää lainaa. Hallitus pääsi jokseenkin helposti sopuun ensimmäisestä lisäbudjetista. Kaikkien verotus kevenee tasaisesti heinäkuun alusta lukien. Keskituloiselle palkansaajalle anti heinäkuun alusta lukien on 20 euroa kuussa. Vuositasolla verotuksen kevennys on tänä vuonna liki 300 miljoonaa euroa. Marginaaliveroprosentit alenevat 0,5 prosenttiyksiköllä ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä lisätään. Kuntien menetys, 113 miljoonaa euroa, korvataan täysimääräisesti.
Veropäätös on kuin valtiosihteeri Raimo Sailaksen ohjekirjasta. Vaikka punamultapuolueet perinteisesti eivät innostu veronalennuksista, Suomi on ajautunut muun Euroopan vanavedessä sellaiseen talousahdinkoon, että kaikki neuvot on otettava käyttöön. Veroalennuksen lisäksi lisätalousarviossa panostetaan työvoimapoliittisiin toimiin ja investointeihin.
Tuloverokevennyksiä jatketaan ensi vuonna, jolloin alennusvara aiotaan kohdistaa pieni- ja keskituloisille. Hallituksen kannattaisi kuitenkin muistaa, että tuloverotuksen taso on korkea kautta linjan. Korkea marginaaliverotus on haitta siinä kuin pienituloisen putoaminen kannustinloukkuun.Hallituksen veropäätöstä voi tietenkin arvostella. Suhdannepoliittisesti yleiset veroalennukset ovat kuitenkin perusteltuja juuri nyt. Vaikutus rakenteelliseen työttömyyteen voi kuitenkin jäädä liian pieneksi. Siksi alennusten kohdentamista ensi vuonna pieni- ja keskituloisiin voi pitää perusteltuna.
Verotuksen tulisi kohdella kaikkia mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Kun 90-luvulla verotusta oli pakko kiristää valtiontalouden talousahdingon takia, kohdennettiin veronkorotukset nimenomaan hyvätuloisiin. Kun verotusta alennettiin, kevennyksiä ei jaettukaan tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Ehkä hyvätuloistenkin on joskus kohtuullista saada kiristyksestä edes osa takaisin.
Hallituksen veroalennus oli kuitenkin odotuksiin nähden suhteellisen pieni. Talouteen olisi saatu enemmän vauhtia, jos 1,12 miljardin euron veronalennusvarasta olisi käytetty tänä vuonna päätettyä suurempi osa. Ensi vuonna tarvitaan huomattavasti rohkeampia otteita. Etenkin on huolehdittava siitä, ettei tuloverotus kiristy veroteknisistä syistä ensi vuoden alussa.
Hallitus ei nyt luvannut alennusta työnantajamaksuihin. Yrityksiäkin kuitenkin tuetaan toisella tavalla. Arvonlisäveroprosentin alarajan muuttaminen liukuvaksi ensi vuoden alusta lähtien on ehkä tehokkaampi keino työllisyyden kannalta kuin tuen suuntaaminen työnantajamaksuihin.Veronalennusten avulla lisätään kansan ostovoimaa ja luodaan sitä kautta talouteen uutta aktiivisuutta. Sitä tarvitaan, jotta Suomi voi torjua kaksoistaantumaa. Jos myös kotimarkkinat lamaantuvat viennin ohella, työttömyys kasvaa sietämättömäksi. Voi olla, että vaalikauden loppuun mennessä hallitus on saanut aikaiseksi kahden miljardin euron veronkevennykset, jotka oppositiopuolue kokoomus vaalikampanjassaan lupasi.
Lisäbudjetin 365 miljoonan euron määrärahalisäykset rahoitetaan lainalla. Velkaelvytys on yleensä vaarallista, mutta valtiontalous kestänee nyt pienen taka-askeleen siksi, että valtion velan osuus kansantuotteesta on supistunut voimakkaasti. Silti kylmä tosiasia on, että valtiontalous on yhä raskaasti velkainen.