Öljyn hinnan ollessa ennätyslukemissaan moni autoaan tankkaava miettii, voisiko perinteiselle polttoaineelle löytyä edullisempaa vaihtoehtoa.
Projektipäällikkö, diplomi-insinööri Kimmo Ahola suhtautuu varovaisesti ajatukseen, että biodieselistä voisi tulla pohjoisissa olosuhteissa perinteisen öljyn korvike. Ahola tutki mahdollisuuksia perustaa biodieseliä valmistava tehdas Nivalaan.
"Ehkä Etelä-Suomessa, jossa on leudommat olot sekä biodieselin raaka-aineen tuotannolle eli rypsin viljelylle että biodieselin käytölle, se voisi olla perinteisen öljyn korvike. Nivalan, Ylivieskan ja Oulun alueella se ei voi korvata perinteistä öljyä", Ahola arvioi.
Biodieseliä voidaan valmistaa periaatteessa mistä tahansa luonnonrasvasta, vaikka teurasjätteestä. Teknisesti ja taloudellisesti ainoa järkevä vaihtoehto on Aholan mukaan kuitenkin rypsi.
Nihak Oy:n keväällä päättyneessä tutkimushankkeessa selvitettiin alueella käytettävissä oleva tehtaan tarvitsema raaka-ainepohja, lähinnä erilaisista peltokasveista saatavat öljyt, sekä taloudelliset edellytykset tehtaan perustamiseksi.
Kiinnostus suurta
Ahola kertoo tulosten osoittaneen, että mielenkiinto sekä öljykasvien viljelyyn että tehtaan lopputuotteiden hyödyntämiseen on alueella suurta.
"Myös raaka-ainepohjan puolesta tehdas voitaisiin perustaa. Alustavasti raaka-aine riittäisi ainakin 1,5 miljoonan biodiesellitran tuottamiseen."
Sen sijaan nykyinen polttoaineiden verokohtelu ei Aholan mukaan tue tehtaan perustamista. "Esimerkiksi ajoneuvokäyttöön tuotettu biodiesellitra olisi omakustannehinnallakin noin kymmenen prosenttia kalliimpi kuin tavallisen fossiilisen dieselin pumppuhinta alueellamme."
Laskelmassa ei ole vielä huomioitu sitä, että biodieselillä on pienempi lämpöarvo. "Siitä ei saada energiaa yhtä paljon. Sitä kuluu 5-10 prosenttia enemmän kuin perinteistä dieseliä. Tavallisen dieselpolttoaineen pitäisi siis olla vieläkin kalliimpaa, jotta biodieseliä kannattaisi myydä", Ahola selventää.
Vaatii lämpimät olot
Kylmissä oloissa biodiesel ei toimi hyvin. Siksi se sopii polttoaineeksi vain noin puolen vuoden aikana. Parhaiten se soveltuu polttoaineeksi vaikka kaupungin liikennelaitoksen autossa, joka lähtee joka aamu tietystä pisteestä ja palaa siihen takaisin illalla.
"Autoa ei tarvitsisi välillä sammuttaa. Se pysyisi koko ajan lämpimänä."
Myös itse kasvien viljelyn kannattavuus on Aholan mukaan kyseenalaista pelkästään hehtaarituottoa ajatellen, vaikkakin jotkut muut seikat puoltavat rypsin viljelyä heikommasta hehtaarituotosta huolimatta.
"Nivalan ja Ylivieskan leveysasteilla rehuviljan viljely on tuottoisampaa kuin rypsin viljely", Ahola sanoo.
"Olemme laskeneet puhtaasti eurot. Rypsiä halutaan kuitenkin viljellä viljelykierron vuoksi", hän huomauttaa.
"Tuotantopäästä säästöjä ei voida lähteä hakemaan. Biodieselille pitäisi saada pienempi vero, jotta siitä saataisiin kymmenen prosenttia halvempaa kuin tavallinen diesel. Silloin sen käyttö asiakkaalle olisi kannattavaa", Ahola tiivistää.
Keski-Euroopassa, Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa biodieseliä valmistetaan paljonkin. Kasvukausi on pitkä, ja sato onnistuu kunnolla.
"Sielläkin biodieselin valmistus ja käyttö perustuu tukeen ja verohelpotuksiin. Biopolttoaineilla on pienempi vero tai täysi verovapaus."