Kuusamo Puukauppaan odotettu notkahdus vuonna 2 006 voimaan tulevan verouudistuksen vuoksi jää Maa- ja metsätaloustuottajien (MTK):n tuoreen metsäjohtajan Antti Sahin arvion mukaan ennakoitua vähäisemmäksi.
Kuusamossa perjantaina viidennen kerran järjestetyissä metsäiltamissa puhunut Sahi sanoi, että MTK:n tekemien selvitysten mukaan pinta-alaverotuksen siirtymäkaudeksi valinneilla tiloilla puuta on korjattu reippaasti jo hyvissä ajoin.
"Suurin osa puuvarastoista purettiin jo 1990-luvulla, mikä on aivan järkevää", Sahi sanoi.
MTK:n kyselyiden perusteilla puukaupassa odotetaan pientä notkahdusta ainoastaan Etelä-Suomeen. Sielläkin kaupan odotetaan tasoittuvan muutamassa vuodessa. Notkahdus on luvassa sahapuumarkkinoilla. Vaikutukset heijastuvat voimakkaimmin etelään siksi, että siellä on suurin osa koko maan puuvarannosta.
Sahin mukaan verotuksen muuttuessa ylitarjontaa tai laajempaa puupulaa ei ole luvassa, ellei "peliä haluta sekoittaa" tahallaan.
"Siirtymävaiheessa metsänomistajien puunmyyntiin vaikuttaa eniten markkina- ja suhdannetilanne. Siirtymävaiheeseen liittyvät verotekniset asiat on ratkaistava tulevan syksyn aikana", Sahi vaati.
Antti Sahin mukaan veroteknisillä viilauksilla on kiire, sillä puukauppaa käydään kahden vuoden aikajänteellä. Siksi metsänomistajien on välttämätöntä saada varmuus muun muassa siihen, miten verotuksessa kohdellaan esimerkiksi vuonna 2 005 tehtyjä puukauppoja, joiden maksatus siirtyy seuraavalle vuodelle. Sama koskee myös viimeisen voimassaolovuoden uudistamisvähennyksiä.
Metsäomistajista koko maassa vain kolmannes valitsi vielä pinta-alaverotuksen loppuvaiheessa. Puukauppa siirtyy vuonna 2 006 myyntiverotukseen, jolloin kaupoista peritään pääomavero.
Verotustavan valinnassa on alueellisia eroja. Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Polojärvi kertoo, että Koillismaalla vanhan verotavan halusi säilyttää noin puolet metsänomistajista.
Metsien hoito vaarassa
Pohjoisessa verotusta enemmän huolestuttaakin Kemera-rahoituksen loppuminen. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on hankala, sillä suuri osa viime vuonna tehdyistä töistä jouduttiin rahoittamaan tälle vuodelle varatuista varoista. Tämän vuoksi rahojen pelätään loppuvan tänä vuonna pahasti kesken.
Polojärven mukaan 1990-luvun lamavuosina nuorten metsien hoito putosi puoleen. Kovalla kampanjoinnilla taimikoiden ja nuorten metsien hoito on saatu taas liikkeelle, minkä vuoksi rahoituksen pettäminen olisi harmittava isku.
"Olkoon verotustapa mikä tahansa, nuoret metsät kannattaa hoitaa", Polojärvi muistutti.
Kuusamossa ja Taivalkoskella metsien hoitoa yritetään saada liikkeelle myös tavoittelemalla yhteisomistukseen jääneiden tilojen omistajia. Jaetuista tiloista jo kolmannes on sellaisia, jotka ovat siirtyneet perikunnille.
"Tärkeintä on saada osakkaat edes katsomaan metsäänsä, sillä suurin osa heistä asuu muualla", sanoi Taivalkosken metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho.
Taivalkosken metsänhoitoyhdistyksen vetämässä projektissa kartoitetaan tilojen omistajat ja tarjotaan neuvontaa.
Osakkaiden löytäminenkin on melkoinen työ, sillä yhteisomistustiloja on 1 500. Jokaisella niistä on puolenkymmentä osakasta.