Kun takavuosina mainostettiin, että verotus kevenee, kansalaiset saivat varautua päinvastaiseen. Ja kun sanottiin, että palvelu paranee, se tiesi palvelun heikkenemistä.
Nyt verohallinto kertoo suunnittelevansa pienten verotoimistojen sulkemista. Tämä varmasti toteutuu, siitä ei ole epäilystä. Eri asia on, mikä vaikutus sillä on.
Verotus on muuttunut melkoisesti viime vuosina. Tästä kouriintuntuvin tulos tavallisen kansalaisen kannalta on se, ettei veroilmoitusta tarvitse täyttää itse ja että siihen liittyvä kuittiruletti on jäänyt pois. Kansalaiset saavat esitäytetyn lomakkeen, josta voivat tarkistaa tietojensa oikeellisuuden.
Muutosten myötä yhä harvemmalla on asiaa verotoimistoon. Ja jos asiaa onkin, se hoituu useimmissa tapauksissa puhelimitse tai verkon välityksellä. Tämä on johtanut siihen, että on melko yhdentekevää, missä verotoimisto sijaitsee ja mistä päin Suomea kysymyksiin vastataan puhelimella tai sähköpostilla.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että verohallinto kaavailee pienten toimistojen sulkemista. Kohdistuvathan verohallintoon samat säästämisen ja toiminnan järkeistämisen vaatimukset kuin muuhunkin julkiseen toimintaan.
Pienten verotoimistojen sulkeminen ei suunnitelmien mukaan merkitse, että niissä työskentelevät irtisanottaisiin, vaan he jäisivät etätyöntekijöiksi hoitamaan puhelin- ja verkkopalvelua. Silläkin on merkitystä, ettei työntekijän tarvitse muuttaa.
Tällainen uudistus olisi edistyksellinen teko vanhoilliseksi mielletyltä valtiotyönantajalta. Näin mahdolliset henkilöstön vähennystarpeet voidaan tyydyttää irtisanomisia pehmeämmin, luonnollisen poistuman kautta.