Pääkirjoitus

Ve­ro­tuk­sen erot näkyvät

Puolueiden näkemykset veropolitiikasta, kasvun edellytyksistä ja hyvinvointivaltion turvaamisesta alkavat vaalien lähestyessä vähitellen hahmottua. Puolueita on moitittu siitä, että ne ovat kaikki samanlaisia ja ettei niitä erota asiakysymyksissä toisistaan.

Puolueiden näkemykset veropolitiikasta, kasvun edellytyksistä ja hyvinvointivaltion turvaamisesta alkavat vaalien lähestyessä vähitellen hahmottua.

Puolueita on moitittu siitä, että ne ovat kaikki samanlaisia ja ettei niitä erota asiakysymyksissä toisistaan.

Verotuksen painopisteistä puolueiden välillä on kuitenkin selkeitä linjaeroja.

Verokeskustelu pääsee kunnolla vauhtiin, kun kokoomus julkisti viikonvaihteessa ja vasemmistoliitto maanantaina omat veromallinsa. Keskusta ja SDP julkistavat linjauksensa lähiaikoina, mutta puolueiden viimeaikaisista kommenteista voi jo nähdä, minne niiden verokannat asettuvat.

Kovimmat kiistat käydään ansiotulojen progression ja kulutusverojen korotuksen välillä. Pääomaveron kiristämisestä ei synny riitaa, sillä sille on puolueissa jo laaja tuki.

Kokoomus haluaa jatkaa verotuksen painopisteen siirtämistä ansiotulojen verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Palkka- ja eläketuloveroja pitäisi sen mielestä keventää maltillisesti kaikilla tulotasoilla miljardin euron verran seuraavalla hallituskaudella.

Myös yritysten yhteisöveroa pitäisi alentaa prosenttiyksikön vuodessa. Vastineeksi kokoomus taipuu korottamaan kiisteltyä pääomaveroa.

Kokoomus haluaa arvonlisäveroihin kahden prosenttiyksikön korotuksen. Myös ympäristö- ja terveysperusteisia veroja voitaisiin nostaa.

Keskustalle kokoomuksen verolinjaukset sopivat varsin pitkälle palkkatulojen veronkevennyksiä lukuun ottamatta. Keskusta on lähtenyt siitä, että edessä on myös maltillisia veronkorotuksia.

Keskusta on valmis nostamaan välillisiä veroja ja laajentamaan veropohjaa. Ansiotulojen tasaverotuksen puolue on tähän asti torjunut ja puolustanut progressiivista verotusta.

Kasvuohjelma-avauksessaan pääministeri Mari Kiviniemi sitoi yritysverokannan alentamisen investointeihin ja palkkamalttiin.

Vasemmistoliitto haluaa nostaa tuloveron alarajan 10 000 euroon ja kiristää yli 3 000 euroa kuussa ansaitsevien verotusta. Pääoma-, palkka-, eläke- ja tukituloja pitäisi sen mielestä verottaa progressiivisesti tuloveroasteikon mukaan.

Puolue laskee saatavan siten lisää verotuloja lähes kolme miljardia euroa. Kulutukseen ja erityisesti pienituloisiin osuvan arvonlisäveron puolue pitäisi ennallaan. Säästökohteita puolue löytää yritystuista ja asehankinnoista.

SDP on syyttänyt kokoomusta varakkaita suosivasta verolinjasta. SDP on korostanut verotuksen oikeudenmukaisuutta, jonka mukaan verotuksessa on otettava huomioon veronmaksukyky.

SDP on ollut nihkeä ajatukselle, jonka mukaan työn verotuksen alentaminen paikattaisiin kulutusveroja kiristämällä. Myös SDP on puoltanut pääomaverotuksen progressiota. Vihreät on epäillyt työn verotuksen kevenemisen johtavan leikkauksiin muualla.

Verotuloja pitäisi kasvattaa, jotta valtiontalous saadaan kasvu-uralle ja valtionvelan kasvu pysäytetyksi.

Kirstun pohjalle pitäisi jäädä rahaa hyvinvointivaltion ylläpitämiseen ja yritysten kasvun edellytysten turvaamiseen. Nyt keskustelulle on aineksia.