Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä ilmoittaa, että väliraportissa esitetyt linjaukset muuttavat verojärjestelmää johdonmukaisempaan suuntaan.
Päälinjaukset kuuluvat, että yritysveroa lasketaan, pääomaveroa korotetaan ja työn verotusta kevennetään kulutusverojen kustannuksella.
Verotyöryhmän on ollut tarkoitus tehdä esityksensä tulevien vaalien tarpeisiin eli Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksen seuraajalle. Kasvuun tähtäävä verotuksen uudistus on tarpeen tuleville vuosille, jolloin valtiontalouden nyörit ovat edelleen tiukalla. Julkisen alijäämän tasapainottaminen tulee olemaan pitkä, vuosia kestävä savotta.
Verotus on kannustanut Suomessa kautta aikojen huonosti yrittämiseen, mihin yhteisöveron helpottaminen tuo tervetullutta muutosta. Työryhmä esittää nykyisen 26 prosentin yhteisöverotason laskemista 22 prosenttiin. Se tukee talouden kasvua ja luo yrityksille nykyistä parempia toimintamahdollisuuksia.
Jotta yritykset voisivat kunnolla turvata kasvumahdollisuutensa, niihin kohdistuva verotus saisi olla vielä kannustavampaa. Pääomatulojen ja osinkojen verotuksen nostoaikeet voivat hidastaa kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiä. Väliraportti esittää, että pääomatulojen yleinen verokanta nostettaisiin 28 prosentista 30:een.
Verokohtelu olisi epätasa-arvoista julkisesti listaamattomia yrityksiä kohtaan, koska niistä saaduista osingoista normaalituottoa vastaavasta osasta luettaisiin 35 prosenttia veronalaiseen pääomatuloon.
Kansalaisten kannalta kuulostaa hyvältä, että veroastetta kaavaillaan alennettaviksi kaikilla tulotasoilla. Kaksi miljardia euroa siirtyy vain taskusta toiseen, kun työn verotusta esitetään kevennettäväksi, mutta samalla siirrytään kulutuksen verotukseen eli arvonlisäveron korotuksiin.
Arvonlisäveron korotus aiheuttaisi ostovoiman heikentymistä, mikä hidastaisi talouden elpymistä. Olisi hyvä viivyttää ratkaisun mahdollista toimeen panemista.
Jos ylimpiä veroasteita alennetaan keskimääräistä enemmän, suuntaus on tasaverotusta kohti. Korkeimpien rajaveroasteiden ylärajan lasku 50 prosenttiin voisi edistää työntekijöiden etenemistä urallaan.
On ihan perusteltua, että työryhmä jatkaa ansiotuloverotuksen pohdintaa, koska kunnallisverotus ja työeläkemaksut aiheuttavat nousupaineita väestön ikääntyessä.
Työryhmä lähtee edelleen siitä, että suomalainen korkea verotuksen taso pitää pintansa. Hyvinvointiyhteiskuntaa on kautta aikain rakennettu verotuloilla, ja sille on myös suuren kansanosan tuki takana. Vähintään yhtä paljon on kuitenkin myös heitä, jotka eivät mielellään rahoittaisi julkisia menoja työpanoksellaan yhtä paljon kuin nyt tehdään.
Olisi korkea aika etsiä uusia keinoja kuntien ja valtion menojen vähentämiseksi palvelujen tuotannossa, jotta verotaakkaa voitaisiin keventää. Kuntien ja valtion toiminnoissa on takuulla paljon löysiä, jotka voidaan puristaa pienemmiksi, eli saadaan entisen tasoiset palvelut selvästi paljon vähemmällä rahamäärällä.