Kotitalousvähennys on verotuki, joten ei ole yhdentekevää, miten sitä käytetään ja ketkä siitä hyötyvät. Julkisuus yritysten osalta paljastaisi, kohdentuuko välillinen yritystuki tarkoituksenmukaisesti.
Kotitalousvähennyksen suosio suomalaisten keskuudessa on jatkanut kasvuaan. Kotitalousvähennyksen käytön kasvu vireyttää taloutta ja kitkee harmaata taloutta. Samaan aikaan on tunnistettavissa ilmiö, jossa monet yritykset pitävät kotitalousvähennystä vahvasti esillä markkinoinnissaan. Jatkuvasti elää myös epäilyjä siitä, että osa yrittäjistä hinnoittelisi palvelut kotitalousvähennyksen ansiosta kalliimmiksi, mitä käypä markkinahinta edellyttäisi.
Epäeettisesti toimivia yrityksiä vastaan on vaikea toimia muutoin kuin vertailemalla hintoja ja pyytämällä tarjouksia muilta yrittäjiltä. Tämä voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi, jos myyntitavat eivät kestä päivänvaloa. Julkisuudessa ongelmana on pidetty erityisesti ovelta ovelle kulkevia myyntimiehiä ja puhelinmyyntiä, jossa kotiin päästään ilmaisen arvioinnin varjolla.
Ilmiö on tuttu ainakin monelle omakotiasujalle, joka asuu vanhalla asuinalueella. Veruke toimii usein hyvin, sillä vanhassa talossa riittää aina jotain korjattavaa tai puunattavaa.
Sinnikäs, ikäihmisiin kohdistuva ja uhkakuvia maalaileva myyntipuhe voi olla vaikea torjua, jos palveluntarjoajan on jo päästänyt kynnyksen yli. Korjauksille ei välttämättä ole tarvetta, jos ollenkaan, tai ainakaan niin tulenpalava kiire kuin palveluntarjoaja antaa ymmärtää. Kuluttajan ei liioin tarvitse aikatauluttaa remonttejaan ja rahankäyttöään sen mukaan, millä alueella yrittäjä urakoi samankaltaisia töitä.
Kotitalousvähennys on verotuki, joten ei ole yhdentekevää, miten sitä käytetään ja ketkä siitä hyötyvät. Käytännössä kotitalousvähennyksestä välillisesti hyötyvistä yrityksistä ei ole julkisesti saatavilla minkäänlaisia tietoja.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ehdotti Kalevassa (20.8.), että kotitalousvähennyksen tiedoissa laajennettaisiin yrityksiä koskevaa julkisuutta.
Nykyistä avoimempi käytäntö olisi perusteltu, sillä kyseessä on merkittävä yritystuki. Samalla selviäsi, ovatko kotitalousvähennyksestä hyötyvät yritykset pieniä vai suuria Nyt mielikuvissa ovat pienet palveluyritykset. Tuen on syytä kohdentua tarkoituksenmukaisesti. On poliittisesti ja taloudellisesti aivan eri asia, suuntautuuko verotuki pien- vai suuryrityksille. Julkisuus vähentäisi myös mahdollisia väärinkäytöksiä.
Kotitalousvähennystä voi saada kotitaloustyöstä, jota teetetään kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tällaisia ovat remonttityöt, siivous- ja kotitaloustyö sekä hoito- ja hoivatyöt. Kotitalousvähennyksen osuutta työsuorituksen korvauksissa ollaan laskemassa 50 prosentista 40 prosenttiin. Enimmäismäärä on siten alenemassa 2 400 eurosta 2 250 euroon.
Kotitalousvähennys on toiminut melko muuttumattomana siitä lähtien kun se tuli pysyvästi käyttöön 2000-luvun alussa. Vähennykselle on edelleen olemassa hyvät perusteet, mutta sisältöä voi tarvittaessa uudistaa. Tulojen mukainen progressio ja vähennyksen suurentaminen yli 75-vuotiaille voisivat olla harkinnanarvoisia muutoksia.