Oulu Verottomien työsuhde-etujen kirjo on kasvamassa. Lainsäädäntö tunnustaa pikku hiljaa yhä useampia etuja, joilla työnantaja voi työläisiään helliä.
Tuorein on työntekijän kotiin vedetty tietoliikenneyhteys, jonka yksityiskäyttö voidaan katsoa verovapaaksi eduksi.
Joukkoliikenteellä tehtyjen työmatkojen verotonta tukemista selvitellään parasta-aikaa.
Myös valmisteilla olevaa kulttuuriseteliä on vilauteltu, mutta lainsäädäntöön verovapaata kulttuuriseteliä ei toistaiseksi ole tulossa.
Asiantuntijayhtiö KPMG:n veroasiantuntija Ari Engblom kuitenkin ennakoi, että verovapaita etuja tullaan keksimään lähivuosina vielä lisää.
Yritykset haluavat sitouttaa työntekijöitään, mutta omistus tulee harvoin kysymykseen.
Etupaketti on rekrytointikeino
Verottomat edut ovat myös rekrytointikeino aloilla, joissa työntekijöistä on pulaa. Esimerkiksi monet juristit ja tietotekniikkaekspertit jopa edellyttävät työnantajan tarjoavan etuja.
"Jos minä työpaikkaa lähden hakemaan, niin kyllä pidän niitä itsestäänselvyytenä", sanoo tietotekniikkayritys CCC:ssä Oulunsalossa työskentelevä projektipäällikkö Mikko Gröhn.
It-alalla on maine hyvistä työsuhde-eduista kuntosaleineen ja virvokeautomaatteineen. CCC:ltäkin kuntosali löytyy, mutta kokistölkit eivät ilmaannu automaattiin firman puolesta. Gröhn on CCC:n virkistysorganisaation CCCP:n urheiluministeri. Oman kuntosalin lisäksi työnantaja tukee monenlaisia liikuntaharrastuksia. Työntekijän maksettavaksi jää pieni omavastuu.
Pikkujoulua, kevättapahtumaa, juhannusjuhlia ja golf-turnausta mainostetaan CCC:n nettisivuillakin.
Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela arvioi näppituntumalta, etteivät yritykset viime vuosina ole lisänneet työntekijöittensä verovapaisiin etuihin käytettyjä rahasummia.
Juhlimisen sijaan on panostettu liikuntaan ja kulttuuriin.
"Koko yhteiskunnassa on tapahtunut muutos. Meillä tosin ei ole koskaan ollutkaan laajamittaista syöttämistä ja juottamista vaan edut ovat aina jakaantuneet tasapainoisesti eri osa-alueille", sanoo CCC:n varatoimitusjohtaja Erkki Koskela.
Kolmikymppinen Mikko Gröhn on ehtinyt nähdä, miten pörssikuplan puhkeaminen vaikutti it-alan etuihin.
"Ennen sitä enemmän satsattiin henkilökunnan tapahtumiin ja urheilumahdollisuuksia oli enemmän. Ei ollut omavastuita. Silloin oli rahaa",Gröhn kertoo.
Rajanvetoa kaiken aikaa
Verottomat työsuhde-edut ovat ongelmallinen vyyhti. Etu on periaatteessa elantomenojen kustantamista eli verollista tuloa, mutta toisaalta laki sallii työnantajan huolehtivan työntekijöistään verottajan siihen puuttumatta.
Rajoja vedetään kaiken aikaa. Kun eduskunta teki liikuntasetelistä verovapaan, ongelmaksi muodostui, kuinka monta seteliä viikossa jaetaan.
Väärinkäytöksiä putkahtaa esille silloin tällöin. Asialla ovat yleensä perheyhtiöt, jotka ottavat riskin uskoessaan, ettei verotarkastusta tule.
Esimerkiksi laskettelureissuja tai ratsastustunteja maksetaan yrityksen rahoista. Pörssiyhtiöissä sisäinen tarkastus ei päästä niitä läpi.
"Muutamia ohitusleikkauksia ja silmän laserleikkauksia on tullut vastaan. Minulle sattui kerran, että toimitusjohtajan suukalusto oli kirurgisesti pantu parempaan kuntoon. Se oli aika kallis juttu", kertoo verohallinnon ylitarkastaja Pertti Häkkinen.