Pääkirjoitus

Ve­rot­ta­ja lap­si­per­hei­den kuk­ka­rol­la

Kenellekään tuskin on suuri yllätys, että verottaja käy myös lapsiperheiden kukkarolla. Suomalaisia verotetaan tunnetusti kovalla kädellä verrattuna moniin muihin Euroopan unionin jäsenmaihin, ja se koskee tietenkin kaikkia palkkatulon saajia.

Kenellekään tuskin on suuri yllätys, että verottaja käy myös lapsiperheiden kukkarolla. Suomalaisia verotetaan tunnetusti kovalla kädellä verrattuna moniin muihin Euroopan unionin jäsenmaihin, ja se koskee tietenkin kaikkia palkkatulon saajia.

Monille voi sen sijaan olla yllätys, etteivät lapsilisät kompensoi kireää verotusta. Suomalaisten lapsiperheiden käteen jää nimittäin kaikilla tulotasoilla verotuksen ja lapsilisien maksun jälkeen keskimäärin vähemmän rahaa kuin muissa EU-maissa.

Tuota Veronmaksajain keskusliiton tuoreeseen selvitykseen sisältyvää tietoa selittää Suomen tuloverotuksen kireys mutta myös lapsilisien suhteellinen pienuus. Yhdestätoista tutkitusta maasta seitsemässä maksettiin Suomea suurempia lapsilisiä. Vain kolmessa lapsilisät jäivät Suomea pienemmiksi.

Suomalaisperheiden tappiota suhteessa muihin maihin kasvattaa tulojen nousu. Mitä parempituloinen perhe on, sitä kireämmin sitä verotetaan. Ikäväksi uutiseksi voi laskea myös sen, että lapsiperheiden tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin perheettömän palkansaajan.

Veronmaksajain selvitys johtaa väkisinkin arvokeskusteluun ja pakottaa kysymään, ovatko lapsiperheiden verotus ja tulonsiirrot oikeudenmukaisella tasolla. Veronmaksajain pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoi, ettei Suomen kireää tuloverotusta voi perustella sillä, että palvelut olisivat poikkeuksellisen korkeatasoisia.

Veronmaksajain selvitys on tärkeä, koska se tuo julkiseen keskusteluun uutta, täsmällistä tietoa asiasta, jossa on vallinnut epätietoisuutta. Suomessahan on tapana perustella kireää verotusta sen vastapainona saaduilla tulonsiirroilla.

Lapsiperheiden ostovoimaa arvioitaessa on myös otettava huomioon päivähoito, jonka maksut ovat Suomessa suhteellisen edullisia. Sekin on tärkeä arvo, että päivähoito mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin. Suomen päivähoitojärjestelmä ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen. Muissakin maissa on samantapaisia järjestelyjä. Monissa maissa on myös neljästä ikävuodesta alkava ilmainen tai tuettu esiopetus.

Vertailut eri maiden välillä ovat silmiä avaavia, vaikka johtopäätösten teko niistä ei aina ole helppoa. Veronmaksajain selvityksen tulos on kuitenkin täysin yksiselitteinen yhdessä suhteessa: lapsiperheidenkin ostovoimaa heikentää eurooppalaisessa vertailussa Suomen kireä tuloverotus. Matti Vanhasen hallituksen on syytä jatkaa heti tilaisuuden tullen jäissä olevia tuloverojen kevennyksiä. Sitä puoltavat myös suhdannepoliittiset syyt.