Verotarkastuksen mukaan Riihi-säätiön sääntöjen vastaisesti myönnetyistä apurahoista pääsivät vuosina 1994-2002 osallisiksi muun muassa oululaisen asianajajan Lauri Vesalan lähipiiri. Vesalaa vastaan on vireillä erillinen oikeusjuttu Oulun käräjäoikeudessa. Häntä epäillään törkeästä veropetoksesta.
Esimerkiksi vuonna 2000 Vesalan yksi lapsista sai 20 000:n markan eli runsaan 3 300 euron stipendin ratsastusurheilun harrastamiseen.
Verottajan mukaan apuraha ei täytä "laajastikaan tulkiten yhtään säätiön säännöissä määritellyistä viidestä tarkoituksesta". Niiden tarkoituksena on muun muassa tukea ammatillisia opintoja harjoittavia lahjakkaita ja vähävaraisia opiskelijoita.
Vesalan tyttären ratsastusrahat maksettiin isän tilille.
Lauri Vesala ei halua kommentoida lastensa saamia apurahoja. "Ne eivät ole minun apurahojani", hän sanoo.
Vesala toimi noina vuosina Riihi-säätiön, sen omistamien useiden kiinteistöyhtiöiden, Riihi-säätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen sekä hänen omistamansa rakennusyhtiö Livoli Oy:n oikeudellisena asiantuntijana ja asiamiehenä.
Kannisen omistama Livoli Oy teki vuonna 2000 kaksi remonttia Vesalan vaimon Oulun keskustassa omistamaan asuinhuoneistoon. Laskut niistä ohjattiin kahden Riihi-säätiön omistaman kiinteistöyhtiön maksettaviksi. Vesala on toiminut molempien yhtiöiden asiamiehenä.
"Asia on jo osaltamme ratkaistu: työt on maksettu sen jälkeen kun niistä vaimoani laskutettiin. Me emme tienneet, minne laskut oli alunperin ohjattu", Lauri Vesala sanoo.
Toivo J. Kannisen epäillään syyllistyneen asiassa törkeään kavallukseen. Juttu on esillä Oulun käräjäoikeudessa syyskuussa alkavassa oikeudenkäynnissä, jossa Kannista syytetään myös 16 muusta törkeästä kavalluksesta, 12 törkeästä avustuspetoksesta ja useista luottamusaseman väärinkäytöistä.
Kahdella tuolilla
Oulun käräjäoikeus totesi vuoden 2003 syksyllä Vesalan esteelliseksi toimimaan Toivo J. Kannisen asiamiehenä Kannista koskeneessa pakkokeinoasiassa. Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Vesala toimi samaan aikaan myös jutussa asianomistajina olleiden kiinteistöyhtiöiden asiamiehenä.
Rovaniemen hovioikeus vahvisti Oulun käräjäoikeuden päätöksen helmikuussa 2004.
"Kahdella tuolilla" istuminen samassa jutussa on paitsi lain vastaista myös vastoin Suomen asianajajaliiton tapaohjeita.
"Hyvä asianajajatapa lähtee siitä, että asianajajan on itse harkittava voiko hän ottaa jonkin tietyn toimeksiannon vastaan vai onko hän mahdollisesti esteellinen", sanoo Suomen asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen.y
Ylösen mukaan on hyvin harvinaista, että oikeus joutuu toteamaan asianajajan esteelliseksi. Liiton valvontalautakunta voi antaa jäsenelleen varoituksen esteellisyyssääntöjen rikkomisesta.
Ylönen ei halua ottaa kantaa pitkäaikaisen jäsenensä Lauri Vesalan lasten Riihi-säätiöltä saamiin apurahoihin eikä hänen vaimonsa asuntoremonttiin.
"Toki yleinen elämänkokemus sanoo, että jos joku tekee jollekin töitä, niin lasku kulkee työn tilaajan ja tekijän välillä", Ylönen sanoo.
Korkeaa moraalia
Vesalaa epäillään myös törkeästä veropetoksesta. Juttu on vireillä Oulun käräjäoikeudessa, mutta sille ei ole varattu vielä istuntopäivää. Veropetosepäily ei liity Riihi-säätiöön, mutta se tuli esille säätiöön liittyvien rikosepäilyjen tutkinnan yhteydessä.
Asianajajaliitto on saanut Vesalan rikosepäilystä tiedon oikeuskanslerinvirastosta valvontamenettelyä varten.
"Jos liiton hallitus saa tiedon, että joku jäsenistä on rikkonut liiton sääntöjä ja velvollisuuksia hänet otetaan valvontaan. Asianajajilta tulee edellyttää korkeaa moraalia ja lainkuuliaisuutta", Ylönen sanoo.
"Tässä Vesalan tapauksessa odotamme lainvoimaista oikeuden päätöstä, ja mikäli sen jälkeen on tarvetta niin asia viedään valvontalautakunnan käsiteltäväksi", Ylönen sanoo.