Tiistaina julkistetut viime vuoden verotiedot antavat jonkinlaista osviittaa siitä, kuka viime vuonna tienasi hyvin. Naapurin palkkaa verotiedoista ei voi suoraan käydä vakoilemassa, sillä verotiedot paljastavat ansiotulojen kokonaismäärän vähennysten jälkeen.
Tavallisen palkansaajan merkittävimmät vähennykset syntyvät työmatkakuluista ja kotitalousvähennyksestä. Sitä voi hyödyntää, jos on vaikka teettänyt remonttia asunnossaan.
Ansiotuloihin kuuluvat palkan ohella myös eläkkeet, kokouspalkkiot ja työsuhdeoptiot. Optio tarkoittaa oikeutta ostaa osakkeita tiettyyn hintaan, kun optio-ohjelman ehdot täyttyvät.
"Työsuhdeoptio muuttuu ansiotuloksi siinä vaiheessa, kun se käytetään eli myydään tai sillä merkitään osakkeita", sanoo Veromaksajien lakiasiainjohtaja Vesa Korpela.
Tämän takia optioihin oikeutettujen johtajien ansiotulojen vuotuiset erot voivat olla todella suuria.
Esimerkiksi Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan vuositulot voivat vaihdella sen mukaan, miten hän on optioitaan myynyt ja miten Nokian kurssi on kehittynyt.
Osakkeiden myynnistä pääomatuloa
Kun työsuhdeoptiot on vaihdettu osakkeiksi ja osakkeet on myyty, syntyy pääomatuloa.
Pääomavero maksetaan luovutusvoitosta eli myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta. Vielä viime vuoden verotuksessa pääomatulojen veroprosentti oli 29, mutta tänä vuonna se laski 28:aan.
Viime vuoden verotuksessa pörssiyhtiöstä osinkoa saaneen ei tarvinnut maksaa veroa osingoista.
Pääomatuloihin luetaan myös vuokratulot sekä eräät korkotulot. Korpela huomauttaa, että pääosa korkotuloista kuuluu lähdeverotuksen piiriin. Esimerkiksi pankkitalletuksille tai joukkovelkakirjoille maksettavien korkojen verot peritään jo pankissa.
"Veronalaisista pääomatuloista vähennetään niiden hankkimisesta johtuvat menot", Korpela muistuttaa.