Kuntien talous kulkee kohti yhä synkempiä aikoja. Tuloveroprosenttien roimat korotukset kielivät talouskriisin ohella luovan ajattelun ja rohkeuden puutteesta.
Kuntaliitto esittelee tänään selvityksensä siitä, millaisin lääkkein kunnat panevat kuntoon hoippuvia talouksiaan. Ennakkotietojen mukaan verojen korottajia on 130-150, siis nelisenkymmentä prosenttia kunnista. Enimmäkseen korotukset ovat 0,5-1 prosenttiyksikköä, mutta muutama kunta kuten Oulunsalo alkaa imuroida kansalaisten kukkaroita peräti 1,5 prosenttiyksikköä kovimmilla lukemilla. Sellainen näkyy jo kotien arjessa.
Nostot eivät pääty tähän. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen räväytti muutama päivä sitten pöytään arvion, jonka mukaan korkeimmat tuloveroprosentit voivat nousta 24-25:een vielä tämän vaalikauden lopulla. Näin voisi käydä, ellei valtio lisää kuntien tuloja tai vähennä tehtäviä.
Kuntajärjestöpomon työhön kuuluu saada kuntien tuska kuuluville vaikka liioittelemalla. Taustalla on kuitenkin todellinen talouskriisi, eikä se lopu samaan aikaan kuin lama. Paljon suuremman varjon levittää horisontista päälle vyöryvä väestön ikääntyminen ja siitä johtuva terveysmenojen raju kasvu.
Kriiseissään kunnat ovat aina huutaneet apua valtiolta. Niin jälleen. Tiistaina Kietäväinen vaati Ylen haastattelussa jäteveron tuottoa kunnille, samoin osaa arvonlisä-, ajoneuvo- ja polttoaineveroista.
Valtion vastaantulon muotoja voikin miettiä. Huolestuttavaa keskustelussa on kuitenkin se, että se pyörii lähinnä vain kahden vaihtoehdon, veronkorotusten ja valtion kasvavan avun, välillä. Paljon enemmän pohdintaa tarvittaisiin siitä, voisivatko kunnat ja valtio hoitaa tehtävänsä jotenkin toisin kuin ne nyt hoitavat.
Tietoturvayhtiö F-Securen toimitusjohtaja Risto Siilasmaa käytti äsken puheenvuoron, joka liittyy myös julkisen talouden kestävyyteen. Hänen mukaansa suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on jämähtänyt paikalleen, ja eniten ongelmia on julkisella sektorilla. "Työ- ja toimintatapojen muutos seisoo paikallaan, eikä tuottavuus kasva", hän sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton tilaisuudessa.
Siilasmaan mukaan sähköisten järjestelmien parantaminen olisi kustannustehokkain tapa tuottavuuden nostamiseksi. Nimenomaan kuntapuolella hän näki valtavia tehostamisen mahdollisuuksia.
Siilasmaan mukaan julkisesta hallinnosta myös puuttuu yrityksistä tuttu konserniohjaus. "Nyt jokainen puuhailee omilla tahoillaan mitä sattuu", kuului tyly viesti.
Yritysmaailman ajatukset on kunnissa helppo tappaa luonnehtimalla niitä esimerkiksi epäinhimillisiksi ja julkiseen hallintoon sopimattomiksi. Siilasmaankin näkemykset voi kuitata hyväosaisen monimiljonäärin jupinoiksi.
Ei ehkä kannattaisi. Kun yrityksillä ei ole verotusoikeutta, ne joutuvat selviämään kriiseistään toisin keinoin, muun muassa miettimällä toimintatapojaan luovasti uudelleen. Kunnissa luovuus otetaan käyttöön vasta kun asiat ovat menneet perusteellisesti metsään. Esimerkiksi sopii oululainen virastokankeus sikainfluenssarokotuksissa, jotka katastrofialun jälkeen saatiin lopulta toimimaan hyvin.
Nyt päällä olevasta kriisistä selviämiseksi tarvitaan siellä täällä kunnallisveron korotuksia. Silti verohanaan tarttumiselle pitäisi miettiä vaihtoehtoja paljon vakavammin.
Nykyistä kriisiä ei kannata manata syvemmäksi, vaikka se pakottaisi julkishallinnon pohtimaan perusteellisesti toimintatapojaan. Pitää siksi toivoa, että herätys uusien mallien miettimiseen viriäisi jo ennen kuin ollaan kaulaa myöten suossa.