Peräti 136 kuntaa nostaa ensi vuonna verojaan. Määrä on eniten vuodesta 1990 lähtien. Tälle vuodelle nousivat verot vain 54 kunnassa. Joka viides Pohjois-Suomen kunta nostaa verojaan. Suurin nousu on Kestilässä, jossa verot nousevat 0,75 prosenttiyksikköä.
Pelkosenniemeläiset joutuvat ainoina pohjoissuomalaisina maksamaan kunnalle veroa 20 prosenttia. Pienimmällä 18 prosentin verolla selviävät pohjoisessa oululaiset ja kuusamolaiset. He ovat myös ainoita, jotka pääsevät Pohjois-Suomessa koko maan keskiarvon, 18,30 prosentin alle.
Tiedot ilmenevät Kuntaliiton yhteenvedosta kuntien ilmoittamista ensi vuoden veroprosenteista.
Kestilä 20 prosentin pintaan
"Erikoissairaanhoitomenot karkaavat käsistä. Esimerkiksi syyskuun lasku oli 200 000 euroa tavanomaisen 100 000 euron sijaan. Pienessä kunnassa muutamat isot hoidot voivat romuttaa budjetin", Kestilän kunnanjohtaja Raimo Tieva valittaa. Myös vanhentuvien kestisten vuodeosastohoitopäivät kasvavat koko ajan.
Tieva toivoo, että vuoden 2006 alusta tulossa oleva valtionosuusuudistus nostaisi kunnan valtionosuuden perusteena olevia laskennallisia kustannuksia lähemmäs todellisia. "Ennen kaikkea sairastavuuskertoimen painoarvoa tulisi lisätä." Kunnanjohtaja uskoo myös, että Siikalatvan terveydenhuoltorengas tuo säästöjä muutaman vuoden päästä.
Tyrnävän talouden ongelmat johtuvat kasvusta.
"Tänä vuonna väki näyttää kasvavan jopa kolme prosenttia. Ensi vuoden investoinnit vievät kuusi miljoonaa. Myös käyttömenot kasvavat tuloihin nähden liian nopeasti", kunnanjohtaja Jarmo Ronkainen sanoo.
"Mielellään olisimme nostaneet veroprosenttia vartin enemmän, mutta kunnan kilpailukyky olisi heikentynyt", Ronkainen sanoo.
Savukoski armahtaa kuntalaisia
Savukosken kunta on Suomen ainut verojaan laskeva kunta. Kunta pääsi kaksikymppisten kerhosta 19,75 prosenttiin.
Sisäasiainministeriön Pohjois-Lappi-työryhmä edellytti laajaa talouden vakauttamista. Hevoskuurin aikana valtuusto teki vuonna 2002 periaatepäätöksen, että verot nostetaan 20 prosenttiin kahdeksi vuodeksi.
"Tavoitteena oli, että vuosikate kattaa poistot. Tähän ei ihan olla päästy, ja ensi vuoden talousarvioesityksessä vuosikate on plussalla 175 000 euroa ja poistot noin 50 000 enemmän", kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara sanoo.
"Valtuusto katsoi, että ollaan niin lähellä tavoitetta, että pidetään päätöksestä kiinni."
Aarrevaara uskoo, että jatkossa talous kohentuu, elleivät valtion velvoitteet lisäänny. "Esimerkiksi henkilöstö vähenee eläkkeelle jääntien myötä."
Kuntaliitto yllättynyt nostajien määrästä
"Nostajia on yllättävän iso määrä. Paineita purettiin paljon enemmän kuin uskoin. Myös korotusten määrät ovat isoja", Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo."
Kietäväinen uskoo, että paineita jää vielä vuodelle 2006. "Silloin veroja nostaa kuitenkin ehkä hieman alle sata kuntaa."
Kuntaliitto ja valtio arvioivat, että kuntien talous paranee lähivuosina. "Arvio perustuu kuitenkin viime vuosia hitaampaan menojen kasvuun ja verotulojen neljän prosentin kasvuun", Kietäväinen varoittaa.
Kunnat rahoittivat viime vuonna 29 miljardin kokonaismenoistaan veroillaan liki puolet, 47 prosenttia. Vaikka kunnallisverot ovat nousseet, kunnallisveroaste on laskenut ansio- ja tulonhankkimisvähennysten jälkeen noin 14 prosenttiin.