Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi, että tänä vuonna putoavat negatiivisen vuosikatteen kunnat 60:een, eli puoleen viime vuodesta. Suurin ansio tähän on kuntien marraskuussa saamalla lisäveropotilla.
Kunnat saivat ilouutisen toista kuukautta sitten, kun viime vuoden tuloista tehdyt verotustiedot valmistuivat. Kunnat saavat marraskuussa lisää veroja 400 miljoonaa euroa. Jaettavaa veropottia tarkistettiin kuntien hyväksi, koska viime vuonna alkanut taantuma leikkasi valtiolle kokonaan tulevia pääomatuloja ja optiotuloja, joissa valtiolle tuleva osuus on suuri.
"Jakosuhdetta muutettiin jo aikaisemmin yli 200 miljoonalla eurolla. Ero on liki 700 miljoonaa euroa", sanoo Kietäväinen.
Kyse ei ole ollenkaan kahvirahoista. Kuntien verotulot ovat noin 13,6 miljardia euroa, josta lisäpotti on viisi prosenttia. Lisäpotti on 15 kertaa suurempi kuin esimerkiksi paljon puhutut harkinnanvaraiset rahoitusavustukset.
Viime vuonna asetelma oli toisinpäin. Silloin kunnat saivat liian vähän verotuloja, eli vain 92 prosenttia siitä, mitä niille olisi kuulunut.
Verotulot kirjataan kunnan tuloiksi muista tuloista ja menoista poiketen sille vuodelle, kun ne napsahtavat kunnan tilille. Kirjaus tehdään siitä huolimatta, onko kunta saanut liikaa tai liian vähän veroja. Varauksia ja keräilytilejä ei sallita. Niinpä vuosittaiset vaihtelut voivat heittää kuntien tulosta.
Kietäväinen ei kuitenkaan kannata verokirjauksien muuttamista. "Se antaisi mahdollisuuden keinotella. Vaikeuksissa olevat kunnat saattaisivat panna epärealistisia odotuksia verotuloihinsa. Vaikka kunnan vaihtelu voi olla iso, pitkällä ajanjaksolla ero tasoittuu."
Kuntien erot pienenevät vielä ensi vuonna
Kuntien välisiä eroja supistavat myös järjestelmän muutokset. Arvonlisäveron takaisinperinnän poisto paransi köyhien kuntien asemaa. "Se oli käännetty Robin Hood-malli. Kun köyhät kunnat eivät pystyneet investoimaan, joutuivat ne maksamaan rikkaiden kuntien arvonlisäveroja."
Kietäväisen mielestä uudistuksessa mentiin kuitenkin liian pitkälle, kun ne perittiin kunnilta takaisin yhteisöveroleikkauksilla. Tämä koski samoja kuntia, joita arvonlisäveron palautuksen poisto jo rokotti. Kun vielä verontasauksen rajoituksia poistettiin, heikkeni esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien talous rajusti.
Kietäväinen arvostelee sitä, että kaikki asiat yritettiin korjata kerralla. "Perusongelma on kuitenkin, että valtionosuudet ovat tippuneet ja kuntien menot ja tehtävät kasvaneet. Valtionosuuksia olisi pitänyt kasvattaa."
Kietäväisellä on madonluvut kuntien talouteen. Tänä ja vielä ensi vuonna kuntien väliset erot pienentyvät selvästi tehtyjen lainmuutoksien vuoksi. Kuitenkin jo ensi vuosi on kuntasektorilla pahasti alijäämäinen koska verotulot vähenevät paljon ja kuntien menot kasvavat.
Monimutkaista kuntien verotulojen tasauspottia säätelevästä järjestelmästä johtuen vuoden 2004 jälkeen kasvavat jälleen myös kuntien väliset erot, koska tasoitusraja laskee, ja sitä kautta myös verotulotasaukset pienenevät.