Paljon porua, mutta ei juuri villoja. Viime viikolla julkistettu kuntien valtionosuusuudistustyöryhmän tulos osoittautui ennakko-odotusten mukaiseksi. Pieniä viilauksia ja virityksiä, mutta ei mitään yllätyksiä.
Uusi väestömuutoskerroin parantaa väkeään runsaasti menettäneiden kuntien ja muuttovoittokuntien asemaa. Hyvä! Näiden kuntien asema on huono, vaikkakin ongelmat erilaisia. Myös vammaisten erityiskustannukset otetaan uudessa järjestelmässä hyvin huomioon.
Pohjois-Suomen voimalaitoskunnat saavat reilusti lisää, kun voimalaitosten kiinteistöverojen ylärajat nousevat, eikä keskimääräisten kiinteistöverojen yli meneviä osia ulosmitata kunnilta toisesta taskusta verotulojen tasauksen kautta.
Muutamaa kuntaa lukuun ottamatta uudistuksen vaikutukset ovat kosmeettisia. Valtionosuudet lisääntyvät tai vähenevät muutamia tai joitakin kymmeniä euroja asukasta kohti vuodessa. Eikä muuten voisi ollakaan, koska valtionosuusuudistuksen kokonaisvaikutus on kustannusneutraali. Se on nollasummapelin hienostuneempi muoto, ja tarkoittaa, että kaikki, mikä tulee jollekin kunnalle, on toiselta kunnalta pois.
Oulun kaupunki köyhtyy uudistuksessa miljoonan, mutta saa ensi vuonna lisää kiinteistöveroa 3,6 miljoonaa, kun kaupunkilaisten kiinteistöverot nousevat.
Viilailuilla ei tietenkään ratkaista kuntien talouden ongelmia.
Joissain kunnissa muutokset ovat rajuja. Kuusamolaiset ovat täysin ymmällään, kun he häviävät peräti 5,8 miljoonaa euroa. Pello taas nappaa uudistuksesta lisää rahaa kaksi miljoonaa.
Monimutkaisessa kuntien ja valtion tulonjakolotossa on myös kolmas osapuoli, kuntalaiset. Vastoin yleisesti hymisteltyä veroalelinjaa alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle jätetty esitys nostaa veroja nyky-yhteiskuntaan sopivalla kierretyllä tavalla.
Valtio tekee likaisen työn nostamalla kiinteistöverojen alarajaa. Kunnat saavat ja niiden pitää nostaa uuden alarajan alapuolella olevat kiinteistöverot uuteen rajaan.
Jos ja kun mietinnön mukainen lakiesitys menee läpi, saavat esimerkiksi oululaiset varautua pulittamaan asuntojen kiinteistöveroa nykyisen 0,22 prosentin sijaan 0,30 prosenttia. Näin esitettynä 36 prosentin korotus ei vaikuta ollenkaan suurelta, mutta esimerkiksi 200 euron kiinteistöverosta lisälasku on 73 euroa.
Tällainen kahdella puolella puuhastelu ei lisää kansalaisten luottamusta poliitikkojen vilpittömyyteen. Valtio toitottaan veroalesta, mutta kunnat nostavat verojaan. Tavalliselle ihmiselle on huithait sama, kenelle maksaa veroja lisää.
Veroja nostaa myös monelle Pohjois-Suomen voimalaitoskunnalle tullut hyvä uutinen voimalaitosten kiinteistöverojen ylärajan nostosta. Kasvottomien sähköyhtiöiden maksamat kiinteistöverot näkyvät kyllä ihmisten sähkölaskuissa.
Mutta, mutta! Uudistus ei lainkaan yksinkertaista mahdollisimman monimutkaista kuntien ja valtion tulonjakolottoa. Pikemminkin päinvastoin.
Puolitoista vuotta valmisteltu paperinivaska jättää auki ja tutuksi tulleella tavalla jatkoselvitettäväksi monia asioita. Muun muassa kuuma peruna valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistuksesta on menossa jatkoille.
Kuinkahan kauan menee, ennen kuin asia on ratkaistu?