Kolumni

Verot alas, vaatteen käyttöikä ylös! – "Hukumme vaatteisiin, ja maapallo hukkuu roskaan"

Ne olivat vaatimattomia vuosia suomalaisten vaatekaapeissa. Kun olin lapsi 1970-luvulla, meillä oli vain vähän vaatteita.

Ne olivat vaatimattomia vuosia suomalaisten vaatekaapeissa. Kun olin lapsi 1970-luvulla, meillä oli vain vähän vaatteita. Monessa perheessä niitä tehtiin yhä itse – ei ollut rahaa ostaa tai kaupasta ei saanut sopivia. Meilläkin oli kotona ompelukoneen lisäksi kutomakone, jolla äiti pyöräytti minulle villapaitoja ja kutittavia neulepöksyjä.

Halpamuodista ei ollut kuultukaan. Vasta vuosia myöhemmin matkattiin Tukholmaan, jossa oli ihmeellinen Hennes & Mauritz -niminen kauppa. Siellä viimeisin muoti oli kaiken lisäksi edullista.

Sami Sykkö on Fashion Finlandin liiketoimintajohtaja ja päätoimittaja.
Sami Sykkö on Fashion Finlandin liiketoimintajohtaja ja päätoimittaja.

Nyt on toisin: vaatekaapit pullistelevat ja paukkuvat liitoksistaan. Vaatteita on vara ostaa liikaa. Vaatekasoja kannetaan kierrätykseen ja viskataan roskiin. Ylituotannon takia vaatetehtaat ovat jopa polttaneet myymättä jääneitä vaatteita – miljoonilla ja miljoonilla euroilla.

Hukumme vaatteisiin, ja maapallo hukkuu roskaan. Siksi moni haluaa luopua järjettömästä kulutuksesta. Mutta voiko vaatteiden ostaminen olla järjetöntä, jos se tuo järjettömästi iloa elämään?

Vaikka edustankin muotikauppiaiden yhdistystä eli Fashion Finlandia, ajattelen, että kannattaa miettiä, millaisia vaatteita ostaa. Ei hetken ihastuksia vaan oikeita rakkauksia. Mieluiten sellaisia, joita voi käyttää – hinnasta riippumatta – pitkään. Ja joita voi korjata.

Pitikö Ruotsin taas ehtiä Suomen edelle? Kun meillä vaatteiden korjauspalveluista joutuu maksamaan arvolisäveroa 24 prosenttia, arvatkaa, mikä on vastaava vero Ruotsissa? Puolet vähemmän.

Vero laskettiin Ruotsissa jo vuoden 2017 alussa. Sitä ennen alv oli 25 prosenttia, nyt vain 12. Näin konkreettisesti ruotsalaisia kannustetaan korjauttamaan vaatteitaan, jotta ne eivät päätyisi kaatopaikoille.

Ja miksi on tärkeää, että kerran ostettuja vaatteita korjataan ja käytetään? Siksi, että vaatetta valmistettaessa siihen on käytetty paljon resursseja, vettä, ehkä öljyäkin – ja työtunteja. Vaatteen uskollista käyttäjää luonto kiittää.

Ehdotan, että Suomessa seurataan mitä pikimmin Ruotsin esimerkkiä. Hyvät päättäjät, laskemalla veroprosenttia meitä suomalaisia kannustetaan korjauttamaan ja käyttämään vaatteitamme pidempään. Veron lasku on ekoteko.

Ja miksemme laskisi saman tien myös kierrätettyjen vaatteiden myynnistä maksettavaa veroa? Miksi kertaalleen verotetusta vaatteesta pitäisi maksaa täydet verot, jos se myydään uudelleen? Kannustetaan ihmisiä kierrättämään ja useampia kauppiaita ottamaan myyntiin jo kerran käytettyjä vaatteita. Veroa laskemalla tehtäisiin muodin alalla paitsi historiaa myös tulevaisuutta.

Ja voisihan vaatteille luoda samankaltaisen huoltoketjun kuin autoilla ja kelloilla jo on: vaatekauppa lupaa pitää vaatteet käyttökunnossa tietyn aikaa. Silloin kuluttaja uskaltanee valita arvokkaammankin tuotteen.

Muodin soturina aion taistella vielä yhdellä rintamalla: kivijalkakauppa on pelastettava! Nyt kylien ja kaupunkien muotikaupat ovat kahden tahon puristuksessa: toiselta puolelta pusertavat nettikaupat ja toiselta marketit.

Kansainväliset nettikaupat voivat toistaiseksi täyttää Suomen tuotteilla, joista ne eivät aina joudu maksamaan edes arvonlisäveroa. Marketit taas imevät kaupunkien keskustat elottomiksi – jos mitään ei tehdä.

Kuka oikeasti haluaa asua aavekaupungeissa? Käsi pystyyn joka iikka, joka mielellään kuljeskelee tyhjillä kaduilla, joissa ei ole kauppoja eikä elämää. Maaseutu on jo monin paikoin tyhjentynyt. Pitääkö saman tapahtua kaupungeissakin?

Markettejakin toki tarvitaan, eivätkä asiakkaat tule kivijalkakauppoihin, jos ne eivät tarjoa tuotteita, joita ihmiset haluavat. Ja elämyksiä. Ja nautintoja.

Vaatekauppoihin on jo ilmestynyt kivoja kahviloita ja viinibaareja. Esimerkiksi yksi helsinkiläinen morsiuspukuliike on avannut viehättävän loungen, jonka asiakkaat voivat vuokrata itselleen muutamalla eurolla. Kun he valitsevat hääpukuja, tulevalle morsiamelle ja hänen seurueelleen tarjoillaan cappucinoja ja leivoksia ja kakkuja.

Sitten on niitäkin kauppoja, joiden hehku ja himottavuus johtuvat ihan vain valikoimasta ja palvelusta. Niistä löytyy aina ostettavaa, vaikkei mitään tarvitsisikaan.

Vielä hyviä uutisia vaatetusteollisuuden saastuttamisesta huolestuneille. Tutkijat ratkovat kiireellä ympäristöongelmaa. Suomalaisyritysten selluloosa- ja puupohjaisista tekstiilikuiduista on jo kuultu, mutta nyt yritetään hyödyntää jo maatalousjätettäkin. Suomalainen Spinnova ja Fortum ovat kehitelleet kuitua, jota tuotetaan vehnäoljista. Ensimmäiset siitä valmistetut vaatteet on juuri esitelty julkisesti.

Kehitystyö kantaa hedelmää myös muualla. Uusiokäytössä ovat jo esimerkiksi banaanien kuoret ja ananasten lehdet, joista valmistetaan lompakoita, laukkuja ja kenkiä.

Loppu on kiinni suunnittelijoista. Kuluttajat kyllä ostavat, kun tuotteista muotoillaan syötävän ihania.

Sami Sykkö on Fashion Finlandin liiketoimintajohtaja ja päätoimittaja.