Media on seurannut viime vuosina perin tarkkaan muun muassa internetyhtiö Jippiin oikeudenkäyntiä ja rakennusliike Hakaan liittyvän rikosvyyhden setvimistä. Mitä tämän päivän suomalainen talousrikollisuus on?
-- Työvoimavaltaisten alojen verorikollisuutta, tiivistää rikostarkastaja Tapio Kalliokoski keskusrikospoliisin (KRP) pääosastolta.
Poliisin talousrikoksiksi määrittelemistä rikoksista verorikokset työllistävät keskusrikospoliisia eniten. Niissä myös piilorikollisuuden määrän arvellaan olevan suurin. On arvioitu, että 90 prosenttia talousrikollisuudesta ei koskaan tule viranomaisten tietoon.
Poliisilla on vuosittain noin 1 500--1 600 talousrikokseksi luokiteltavaa juttua, joista noin puolet on verorikoksia. Niin sanotut velallisen rikokset ovat vähentyneet konkurssien vähenemisen myötä.
Juttujen määrä on pysynyt viime vuodet kutakuinkin samoissa lukemissa -- niiden laatu näyttää kuitenkin muuttuneen.
-- Tekomuodot ovat siirtyneet törkeiden tekomuotojen piiriin, sanoo ylitarkastaja Janne Marttinen Verohallinnosta.
Esimerkiksi veropetoksissa törkeät tekomuodot ovat kasvaneet koko vuosituhannen alun ajan. Nykyään on myös harvinaista, jos kyse on vain yhdestä yrityksestä. -- Veropetosten tekijät ovat ketjuuntuneet. Kymmenittäin firmoja on mukana, Kalliokoski sanoo.
Tyypillisimmillään pitkää ketjutusta esiintyy työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakentamisessa. Kalliokosken mukaan tälläkin hetkellä poliisissa on valmistumassa juttu, jossa veropetoksista epäiltynä on 65--70 yritystä. Aliurakointiketjut ovat pitkät.
-- Se vie rehelliseltä yritystoiminnalta jalat alta, Kalliokoski muistuttaa.
Kytkökset järjestäytyneeseen rikollisuuteen lisääntyneet
Suomen kansainvälistymisen myötä talousrikollisuuskin on kansainvälistynyt, ja keskusrikospoliisissa yhdeksässä jutussa kymmenestä on kansainvälinen kytkös. Perässä menevät myös tutkijat: erityisesti Viro ja Venäjä ovat olleet alueita, joilta tietoja on tarvittu.
Esimerkiksi liiketoimintakiellossa olevia henkilöitä on Janne Marttisen mukaan paljon mukana virolaisessa yritystoiminnassa -- sitä kautta osa heistä on toiminut myös Suomessa.
Rikollisessa toiminnassa on nähtävissä myös suunnanmuutosta. Huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden kytkökset talousrikollisuuteen ovat lisääntyneet.
-- Hyödyt ovat helpommin saatavissa, ja isommat rahat pyörii. Pimeä työvoima ja arvonlisäveropetokset ovat varsin helppoja toteuttaa, ja kun suhdanteet ovat hyvällä mallilla, töitäkin on, Kalliokoski sanoo.
Ulkomaisen työvoiman valvontaan liittyvät kysymykset ovat puolestaan tuoneet esiin uudentyyppisiä talousrikoksia ja tekotapoja.
-- Puhutaan kiskonnan kaltaisesta työsyrjinnästä, Marttinen mainitsee esimerkkinä.
Kyse isoista rahasummista
Talousrikollisuudessa liikkuvat rahasummat ovat hulppeat. Veropetostapauksissa vältettyjen verojen määrä saattaa kivuta useisiin miljooniin.
-- Meillä on tänä päivänä käsissä sellaisia kuittikauppavyyhtejä, joiden volyymit voivat olla 10--15 miljoonaa euroa, Marttinen kertoo.
Piiloon jääneen talousrikollisuuden ja harmaan talouden hintalapuksi on arvioitu viittä miljardia vuodessa. Verotappiota tästä on noin puolet. Tason arvellaan olevan samaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Voiko Suomea muilla tavoin verrata muihin maihin? Voi, jos Kalliokoskelta kysytään.
-- Meillä on ollut lamavuosista alkaen kovaa poliittista tahtoa talousrikollisuuden kitkemiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi.
Marttinen muistuttaa, että uudet tekotavat ovat kuitenkin haastaneet myös viranomaiset uudella tavalla.