Puun matkaa metsistä tehtaisiin voidaan vauhdittaa kunnostamalla metsäautoteitä ja rataverkostoa, tarjoamalla veroporkkanoita metsänomistajille ja lisäämällä metsäkoneiden käyttäjien koulusta.
Tällaisia lääkkeitä metsäteollisuuden ahdinkoon esittää Sitran yliasiamies Esko Ahon johtama laajapohjainen työryhmä, joka jätti perjantaina väliraporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.).
Aho toivoi, että työryhmän ehdotuksiin tartutaan nopeasti, sillä Venäjän puutullit ovat nousemassa rajusti ensi vuodenvaihteessa. Pääministeri Vanhanen lupasi, että ehdotukset otetaan esille jo budjetin kehysriihessä maaliskuun alussa.
Puuta riittää
Suomen metsissä
Jos mitään ei tehdä, Venäjän tuontipuun loppuminen vähentää teollisuuden raakapuuta viidenneksellä. Se on kymmenen Kemijärven tehtaan puuntarve. Erityisen kriittinen tilanne on koivua raaka-aineenaan käyttävillä tehtailla.
Tuoreiden selvitysten mukaan Venäjän tuontipuun loppuminen voi johtaa kerrannaisvaikutuksineen 25 000 työpaikan menetykseen. BTK:lla laskien pudotus on 1,5 prosenttia.
Suomen metsäteollisuus ei kuitenkaan kaadu puupulaan. Ahon työryhmän mukaan Suomessa voidaan lisätä hakkuita 15 miljoonaa kuutiota vuodessa metsien kestävää käyttöä vaarantamatta.
Suomen metsien vuotuinen tuotto on nyt 98,5 miljoonaa kuutiota. Puun vuotuinen poistuma on 68 miljoonaa kuutiota, josta metsäteollisuus käyttää 55 miljoonaa kuutiota. Polttopuuksi menee viisi miljoonaa kuutiota. Puuta tuodaan 18 miljoonaa kuutiota, suurimmalta osin Venäjältä.
Hakkuiden lisääminen 15 miljoonalla kuutiometrillä toisi 5 000 työpaikkaa haja-asutusalueille. Kantorahatuloja tulisi metsänomistajille 400-500 miljoonaa euroa lisää, Ahon työryhmä laskee.
Passiiviset omistajat yritetään aktivoida
Suomessa on paljon metsäomistajia, jotka eivät tee kunnostustöitä eivätkä suunnittele hakkuita. Ahon työryhmän mielestä neuvontapalvelujen lisääminen on ratkaisevassa asemassa.
"Peruskysymys on että metsänomistaja tietää, mitä hänen metsissään on. Sen jälkeen on hänen valintansa, myykö hän sitä vai suojeleeko. Järkevät ihmiset ottavat yleensä taloudellisen hyödyn metsistään", sanoo työryhmään kuuluva MTK:n metsäjohtaja Antti Sahi.
Saha jatkaa, että metsänomistajien joukko on niin heterogeeninen, että mahdoton kuvitella, että kaikki olisivat sataprosenttisesti mukana.
"Mutta varmasti saadaan tällä tavoin osa saavutettua, ja se riittää", Sahi uskoo.
Metsäsektori "tulevaisuuden ala"
Esko Ahon mukaan ohjelman toteuttaminen on välttämätöntä, vaikka Venäjä vastoin odotuksia luopuisikin puutulleista.
Metsäteollisuus on yhä Suomelle tärkeä ala. Ala tuottaa kolmanneksen vientituloista ja työllistää suoraan ja välillisesti 200 000 ihmistä. Alalla on 250 tuotantolaitosta eri puolilla Suomea.
Ahon mielestä metsäsektori on uhkakuvista huolimatta "tulevaisuuden ala". Se on tosin tulevaisuudessa erinäköinen kuin nyt.
Työryhmään kuuluva paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen (sd.) pitää tärkeänä, että nuoret näkisivät metsäalalla mahdollisuuksia.
"Puun korjuusta ja osaamisesta on muodostunut pullonkaula, kun nuoret eivät hakeudu alalla", Ahonen valittaa.
Metsäelinkeinon elävöittäminen on paperijätti UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mielestä suuri haaste. "Metsäsektorille pitäisi löytää pieniä ja keskisuuria yrityksiä".