Veronkannon, yleisen moraalin ja toimivan kilpailun kannalta on turmiollista, jos suuryrityksille kelpaavat vain voitot, mutta eivät verot. EU-tasolla säädöksiä on yhtenäistettävä.
Tuore Finnwatchin raportti antaa sapiskaa suurten suomalaisyritysten veronmaksumoraalille. Suomalaisetkaan eivät ole puhtaita pulmusia, vaan veroparatiiseja hyödynnetään mitä ilmeisimmin liiketoiminnassa varsin yleisesti.
Näyttää vahvasti siltä, että pöytälaatikkoyhtiöillä on merkittävämpi asema suomalaisyritysten omistusrakenteessa kuin on aiemmin tiedetty.
Veronkannon ja yleisen moraalin kannalta on rappeuttavaa, jos suuryrityksille kelpaavat vain voitot, mutta eivät verot. Verotus ei ole itsetarkoitus, mutta sen avulla ylläpidetään koulutusta, terveydenhuoltoa, päivähoitoa ja muita palveluita, joista yritykset hyötyvät.
Kahdellakymmenellä liikevaihdoltaan suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä veroparatiisipalveluksia tarjoavissa maissa. Kaikkiaan suomalaisyrityksillä on varovaisen arvion mukaan yli 400 pöytälaatikkoyhtiötä paratiiseissa.
On epäiltävissä, että suuryhtiöt kierrättävät liiketoimintansa veroparatiiseihin holding-yhtiöiden kautta välttääkseen maksamasta veroja Suomeen.
Tämä on huolestuttavaa, sillä veroparatiisikeinottelu vääristää kilpailua antaessaan suurille yrityksille perusteetonta etua pieniin ja keskisuuriin yrityksiin nähden. Verosuunnittelu sinänsä on laillista, toistaiseksi, mutta kaikki ei ole kohdallaan, jos voittoa tuottavat yritykset eivät maksa veroja maassa, jossa toimivat.
Veroparatiisimääritelmä täyttyy, jos holding-yhtiöt eivät harjoita aitoa liiketoimintaa. Silloin on syytä olettaa, että tytäryhtiö on perustettu veronkierron takia. Rajanveto voi olla vaikeaa, sillä yhtiö on saatettu perustaa myös rahoituksen hankinnan helpottamiseksi.
Kaukaisten pikkusaarten ohella suomalaisyritysten verosuunnittelu hoituu merkittävissä määrin Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin avustuksella. Alankomaiden rooli on merkittävä, sillä se on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita.
Finnwatchin sijoitustilastot paljastavat muun muassa, että suurin osa Suomesta Alankomaihin ja päinvastoin tehtävistä sijoituksista kierrätetään holding-yhtiöiden kautta.
Raportti avaa ulkomaisten investointien houkuttelemiseen huolestuttavan näkymän, jos yritysostojen hyöty aggressiivisen verosuunnittelun ja irtisanomisten takia aiheuttaa lopulta vahinkoa taloudelle ja työntekijöille.
Kansantalouden kannalta on perusteltua, että niin monikansalliset kuin suomalaiset yritykset maksavat veronsa maassa, jossa toimivat. Tämä edellyttää nykyistä sitovampaa sääntelyä ja pakollista maakohtaista raportointia koko EU:n alueella.
Veroparatiisikeinottelu on mahdollista saada kuriin yhtenäistämällä pelisääntöjä. EU:n sisämarkkinoilla ei pitemmän päälle voida sallia sitä, että veronkierto on mahdollista toisen EU-maan lainsäädännön avulla.
Suomen kannattaa toimia tehokkaasti sen eteen, että menossa olevan EU:n emo- ja tytäryhtiödirektiivin uusimisen yhteydessä veroshoppailu saadaan kuriin.