Hallitus ei tee ensi keskiviikon kehysneuvotteluissaan mitään veronalennuspäätöksiä, ilmoittaa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) Kalevan haastattelussa kaikille uusia veroratkaisuja jo vaatineille.
Hän muistuttaa, että verojen seuraava tarkistuspiste on suunnilleen hallituskauden puolivälissä. Nyt valtiontalouden vakaa kehitys on ensimmäinen ankkuri. Toinen on työmarkkinaratkaisu loppuvuodesta. Sen yhteyteen veroporkkanoita voidaan tarjoilla. Ennakkoon ei kuitenkaan sitouduta mihinkään.
"Kehysriihen peruskysymys on tiukan ja vakaan valtiontalouden pitävyys", Kalliomäki kertoo. Hänen mukaansa tämä on edellytys myös sille, että verotuksessa voidaan edetä hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Tähän asti näin on voitu paria kohtaa lukuunottamatta tehdä.
"Itse asiassa nyt pitäisi menojen osalta vetää vähän tiukempaa linjaa kuin aikaisemmin. Joudumme katsomaan kaikkien ministeriöitten kohdalla myös jonkinasteisia säästöjä", Kalliomäki sanoo. Hän viittaa tällä siihen, että talouden kasvun liikkeelle lähtö on ollut ennakoitua hitaampaa.
Kalliomäki lisää, ettei tämä tarkoita leikkaustielle lähtemistä. "Ei, mutta oleellista on se, että valtiontalouden vakaudesta pitää nyt huolehtia. Tämä tosiasia ja sen tunnustaminen on muuttunut vaativammaksi kuin hallituksen alkutaipaleella."
Turha leipoa
isoa kakkua
Kalliomäki sai kahdenkeskiset kehysneuvottelut ministereitten kanssa päätökseen torstaina. Ministerien esitykset ylittivät miljardilla eurolla annetut raamit.
Kaikille ei Kalliomäen mukaan ole mennyt ihan perille se, että kehyksiä ei enää rakenneta vuosittain ihan uuteen uskoon, vaan ne linjataan kerralla koko hallituskaudeksi. "Pitää tapahtua todella erityisen poikkeavaa toimintaympäristössä, jotta voitaisiin lähteä tekemään suurempia poikkeuksia", Kalliomäki toteaa.
"Liian isoa kakkua ei kannattaisi lähteä leipomaan eikä jakamaan", Kalliomäki viestittää muille ministereille.
Hän on tiukkana siitä, että kehysriihessä tarkastellaan vain opintojen vauhdittamista koskevia päätöksiä. "Tässä vaiheessa ei ole kyse mistään suuresta opintososiaalisesta uudistuksesta, vaan työuran pidentämistavoitteisiin tähtäävistä toimenpiteistä opiskelupäässä. Siihen pitää nyt keskittyä. Tukien korotukset eivät kuulu tähän valmisteluvaiheeseen. Se on ihan selvä."
"Kun prosessi jatkuu loppukesällä budjettiriihessä, sielläkin on tietysti kehysrajoitteet olemassa", Kalliomäki kiristää lisää ruuvia vaatimukselle suuresta opintotukiuudistuksesta.
Hän neuvoo kiinnittämään jatkossa katseen opintojen lainapainotteisuuteen, joka oli myös selvitysmies Eero Kurrin esityksessä. "Sieltä voi löytyä valtion puolelta merkittävää vastaantuloa, jolla on selkeä kannustin opintojen nopeuttamiseen."
Investoinnit
saatava liikkeelle
Kuluvan vaalikauden miljardin euron lisäpotti kehyksiin sisältää Kalliomäen mukaan niin paljon uudistuksia ja ennen kaikkea palvelurakennetta vahvistavia avauksia, että sen yli ei ole mitään mahdollisuuksia mennä.
Kalliomäen mukaan on välttämätöntä jatkaa taloudenpitoa niin, että vahvistuva ostovoima realisoituu talouden kasvuun. "Tarvitaan ennakoitua, 2,5 prosenttia, suurempaa kasvua, jotta saadaan myös työllisyyskehitys tavoiteuralle."
"Jatkossa pitää saada myös investointeja paremmin liikkeelle. Alkaa olla vallalla lähes investointilama. Silläkin puolella pitää edetä", valtiovarainministeri Antti Kalliomäki painottaa.
Yritysverouudistus tulisi hänen mukaansa saada eduskunnassa käsitellyksi jo kuluvalla kevätkaudella. Hallituksen esitys on tulossa huhtikuun loppuun mennessä. Sukupolvenvaihdosta koskevaa lakiesitystä Kalliomäki lupailee nopeammin. Myös matalan tuottavuuden alojen työnantajamaksun kohtalo odottaa ratkaisua.
Lisäksi hallituksen globalisaatiostrategian yhteydessä pitää muun muassa arvioida, onko osaamisstrategia toiminut riittävän tehokkaasti ja vastaako se rakennemuutokseen, esimerkiksi Kiina-ilmiöön, riittävällä painolla. "Pitää olla valmius sillä puolella liikkua nopeasti ja näyttävästikin", Kalliomäki sanoo.
Miinojen korvaus-
rahaa ei ole
Puolustusbudjetissa jalkaväkimiinojen korvaamiseksi tarvittavia rahoja ei Kalliomäen mukaan ole olemassa.
Väliraportin mukaan miinojen korvaaminen maksaisi 184 miljoonasta eurosta liki 600 miljoonaan euroon. "Tosiasia on, että tällaisia rahoja ei ole olemassa. Pitäisi löytää vastaava säästöreikä", Kalliomäki sanoo.
Presidentti Tarja Halosen kannanottoa siitä, että Suomen tulee syksyn turvallisuuspoliittisessa selonteossaan ottaa selkeä kanta miinoista luopumiseen ei rahaministeriä hätkähdytä.
"Sehän oli periaatteellinen kannanotto, jonka hän on useaan otteeseen todennut", Kalliomäki toteaa.
Hän lisää, että miinakysymyksessä on monta puolta ja niistä yksi on taloudellinen valmius. "Siihen joutuu sillä tavalla suhtautumaan, että se on iso valtiontaloudellinen kysymys."