Helsinki Sopiva veronkevennys ja kohtuullinen palkankorotus tuovat yhdessä Suomeen selvästi enemmän ostovoimaa kuin tuplasti komeampi palkankorotus, laskee Veromaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Pelkillä palkankorotuksilla ei ostovoimaa vahvisteta, Teemu Lehtinen painottaa suotuisan talouskehityksen perusteita. "Ostovoima, se on avainsana", hän viittaa. "Kaikkien tavoitteena on ostovoiman parantaminen ja kotimaisen kysynnän edistäminen."
Hallitus on ottanut riskin lykkäämällä veroratkaisut tupopöytään, Lehtinen huolehtii, mutta pysyttelee silti itse visusti irti syksyn tulopoliittisista asetteluista ja jopa kaavaillusta, ehkä kahden vuoden aikaraamista.
Prosentin kevennys
Lehtinen sanoo suoraan, että tilanne vaatisi tuloveropuolella "reipasta, rapsakkaa kevennystahtia". Samalla hän ajaa sitä, että veronalennuslinja säilyisi katkeamattomana. Tuloverotusta on kavennettu Suomessa aina vuodesta 1995 lähtien. "Veroporkkana on hallituksen käsissä."
Liiton keskiviikkona esittelemä tulopoliittinen pakettimalli sisältää maltillisen 2,5 prosentin nimelliskorotuksen palkkoihin sekä yhden prosenttiyksikön alennuksen ansiotuloveroon. Esimerkiksi 2 400 euroa kuukaudessa tienaavalle jäisi näin käteen ensi vuonna yhteensä 526 euroa enemmän, siis 2,6 prosenttia nykyistä runsaammin.
Vaihtoehtoskenaario, komealta kuullostava viiden prosenttiyksikön nimelliskorotus sen sijaan kiristäisi selvästi niin inflaatiota kuin verotustakin. "Marginaali puree." Tässä tapauksessa keskiverron palkansaajan käteen - siis ostovoiman puolelle - jäisikin 377 euroa, vain 1,8 prosenttia nykyistä enemmän, Lehtinen summaa.
Laskelmissa on lähdetty siitä, että jokainen prosenttiyksikön yleiskorotus vauhdittaisi inflaatiota 0,4 prosentilla.
Valtion kassasta ensin mainittu yhdistelmävaihtoehto nipistäisi ensi kädessä 700-800 miljoonaa euroa per vuosi. "Iso osa siitä tulee takaisin", Lehtinen luottaa kuitenkin talouden dynamiikkaan.
Alijäämää ei syntyisi mittavasti, korkeintaan muutamia satoja miljoonia. Tästä on vakuutena sekin, miten viimeiset tuloveronalennukset ovat vahvistaneet mielialaa. Kuluttajat ovat ostoksillaan rikastuttaneet valtiota arvonlisäveron nimissä 400 miljoonalla.
"Ei pidä aliarvioida kuluttajaluottamusta."
Merkittävä voima
Suorastaan kummallista on Lehtisen mielestä se, ettei kuntatyöntekijöitä mielletä veronmaksajiksi ja siis myös merkittäväksi ostovoimaksi. Kuntien henkilöstömenot ovat 160 miljardia euroa, hän muistuttaa.
Jokainen prosenttiyksikön lisäys palkkoihin lisäisi julkisia menoja 160 miljoonan edestä. Korotuksesta taas on suora yhteys hyvinvointipalvelujen budjettipaineisiin.
Viiden prosentin palkankorotuksia ei muuten ole Suomessa nähty sitten vuoden 1995. Kuluvana vuonna palkat ovat kuitenkin kohonneet peräti neljä prosenttia. Tuloverotusta taas on Vanhasen hallituksen aikana korjattu reilulla prosenttiyksiköllä.
