Veronmaksajien Keskusliiton mukaan tiedot jopa ulkomaille muuttamisesta perintöverojen välttämiseksi kertovat siitä, että verotus kotimaassa ei ole kohtuullista.
Viimeksi esille nousseessa tapauksessa Onnisen perheyrityksen enemmistöomistaja, vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto kertoi muuttavansa ensi vuonna perheineen Portugaliin, jossa ei ole lainkaan perintö- ja lahjaveroa.
Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei halua ruotia yksittäistapauksia, mutta sanoo ilmiön kertovan muutosten tarpeesta.
- Perintö- ja lahjaverotuksen pitää olla kohtuullista, jotta se toimisi hyvin. Jos se tehdään hirveän korkeaksi ja ankaraksi, se johtaa suunnittelutarpeen lisääntymiseen. Ja kun taloudellinen intressi on suurempi, tehdään mittavampia järjestelyitä.
Lehtisen mukaan tällä vaalikaudella tehdyt korotukset ovat askel väärään suuntaan, ja niissä pitäisi pakittaa. Kokonaan Veronmaksajat ei silti perintöveroa poistaisi, ainakaan hätäisesti ja saman tien.
- Tämän vaalikauden alkaessa meillä oli ihan toimiva perintöverojärjestelmä, joka ei ollut merkittävä este myöskään sukupolvenvaihdoksille. Silloin esimerkiksi ylin marginaalivero perintöveroasteikossa rintaperillisellä oli 13 prosenttia, nyt se on jo 20.
Veronmaksajat nostaisi myös alarajaa nykyisestä 20 000 eurosta.
Rinne HS:lle: Perintöverotuksessa ongelmia, mutta myös tietämättömyyttä
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) myöntää, että perintöverotukseen liittyy sukupolvenvaihdosten yhteydessä ongelmia, mutta myös tietämättömyyttä keinoista, joilla perintötaakkaa voi huojentaa.
Rinne muistutti Helsingin Sanomien haastattelussa, että yritysten perintöverotukseen kohdistuu jo merkittäviä huojennuksia. Yksi niistä on maksuaikahuojennus, jolla perintöveron maksuaikaa voi venyttää viiteen vuoteen. Perinnöksi jätettyjä tuotannollisia yrityksiä tai maatiloja koskee myös maksuunpanohuojennus, joka tarkoittaa sitä, että verotus kohdistuu vain 40 prosenttiin perityn maatila- tai yritysvarallisuuden arvosta.
Rinne on kuitenkin nyt pyytänyt virkamiehiä selvittämään, voisiko maksuaikahuojennusta pidentää seitsemään vuoteen. Toinen mahdollisuus on yritysperintöjä varten tehty erillislaki, joka ei estäisi sukupolvenvaihdoksia tai johtaisi yritysten siirtymiseen ulkomaille.
- Tunnistan, että jotain pitää tehdä, että yritystoiminta ei lopu ja että yritykset pysyvät Suomessa, Rinne sanoi HS:lle.