Perhetuki Suomessa on rahassa mitattuna alhainen verrattuna muihin maihin. Tätä tasapainottaa kuitenkin kattava kunnallinen päivähoitojärjestelmä, toteaa Veronmaksajat keskiviikkona julkistamassaan selvityksessä.
Samankaltainen järjestelmä on myös Ruotsissa. Rahallista perhetukea jaetaan vain lapsilisinä ja naisten työssäkäyntiä tuetaan myös julkisilla, verovaroin ylläpidettävillä päivähoitopalveluilla.
Monissa muissa maissa perheen tulot yhteisverotetaan, mikä hyödyttää perheitä joissa vain toinen puoliso ansaitsee. Tämä malli on käytössä Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa, joissa ei ole kattavaa julkista päivähoitojärjestelmää.
Kahden keskituloisen tulonsaajan perheen perhetuki on korkein Itävallassa, jossa lapsilisästä ja verotuesta muodostuva tuki on 25 227 markkaa vuodessa. Suomessa vastaava perhe saa lapsilisinä 14 304 markkaa. Ruotsissa tuki on lähes sama, 14 777 markkaa.
Niissä maissa, joissa perheitä tuetaan verotuksen kautta, saavat suurituloiset perheet suurimman hyödyn lapsistaan. Esimerkiksi Saksassa suurituloinen, 440 000 markkaa vuodessa ansaitseva yhden tulonsaajan kaksilapsinen perhe saa lapsilisinä 20 336 markkaa ja verohyöty kipuaa 52 140 markkaan.
Pohjoismaissa lapsilisät ovat samat, riippumatta tuloista.
Lapsilisät eri maissa vaihtelevat paljon; esimerkiksi Espanjassa niitä maksetaan vain hyvin pienituloisille perheille. Belgiassa niitä maksetaan työttömille vain poikkeusehdoin.
Ranskassa lapsilisiä maksetaan vasta toisesta lapsesta, tosin alle kolmevuotiaista lapsista maksetaan erillistä avustusta jonka saa jo ensimmäisestä lapsestakin.
Pääekonomisti Jaana Kurjenojan tekemässä selvityksessä vertailtiin kymmenen Euroopan maan perhetukia. Mukana olivat Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.