Yhteiskunnan verotuottojen voimakas kasvu tulisi käyttää ensi vaalikaudella ansiotulojen verotuksen keventämiseen, esittää Veronmaksajain Keskusliitto.
Sen mallissa palkansaajan tulovero alenisi vuodesta 2007 vuoteen 2011 kaikissa tuloluokissa reilut kolme prosenttiyksikköä. Esimerkiksi keskituloisen noin 2 500 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti alenisi esitetyssä mallissa 30,1:stä 26,9:ään.
Keskusliitto tyrmää jyrkästi valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) esittämät ajatukset tuloverojen siirtämisestä pääosin kuntien vastuulle.
"Ruotsin järjestelmä
varoittava esimerkki"
"Ruotsin verojärjestelmä ei ole Suomelle malli, vaan varoittava esimerkki", toimitusjohtaja Teemu Lehtinen totesi esitellessään maanantaina Veronmaksajain Keskusliiton tuloverolinjauksia ensi vaalikaudelle.
Lehtisen mukaan veropolitiikkaa ei voi delegoida kunnille. "Se sementoisi ansiotulojen verotuksen pysyvästi ankaraksi ja taittaisi jatkossa kevennykset kiristyksiksi", hän arvosteli. Ruotsissa suurin osa kansalaisista maksaa vain kunnallisveroa, joka on keskimäärin 31,6 prosenttia.
Lehtinen totesi, että meillä ansiotulojen verotuksen tasosta päättäminen on valtion talouspolitiikan keskeinen väline, josta ei ole varaa luopua.
Muun muassa työmarkkinaratkaisujen yhteydessä saatetaan tarvita sellaista vastaantuloa, jota ei voi kunnilta odottaa, Lehtinen sanoi. Veronmaksajain Keskusliitto asettaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen verotavoitteeksi nykyisen kunnallisverotuksen tason. Keskimääräinen veroprosentti meillä on nyt 18,40.
Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan lähivuosina 4-5 prosenttia vuosittain, joten sen pitäisi riittää kuntien menojen kattamiseen.
Jos uudistus onnistuu, se hillitsee palvelutuotannon kustannusten kasvua ja kunnallisverotuksen korotuspaineita, Veronmaksajat linjaa. "Kun valtio keventää ja kunnat eivät kiristä, saadaan aikaan veropoliittisesti kestävää jälkeä", Lehtinen totesi
Viiden sijaan kolme tuloluokkaa
Veronmaksajain Keskusliiton mallissa valtion tuloveroasteikkoa kevennetään kautta linjan, alentamalla myös marginaaliveroprosentteja. Samalla sitä yksinkertaistetaan vähentämällä asteikkoluokkien määrä nykyisestä viidestä vain kolmeen. Tasaverokeskustelua ei pidetä vielä ajankohtaisena.
Ansiotulovähennystä painotetaan entistä voimakkaammin pieniin ansiotuloihin. Vähennyksen määrä kasvaisi mallissa nykyisestä 1,5 prosentista neljään prosenttiin, mutta prosenttiluku alenisi jo 20 000 euron vuositulon rajalta. Täysimääräisen vähennyksen saa nyt 33 000 euroon saakka.
Valtio vastaisi kokonaisuudessaan tulevien kevennysten kustannuksista. Tuloveroasteikon muutos olisi vaikutuksiltaan noin 2,5 miljardia euroa, eli hieman enemmän kuin Matti Vanhasen (kesk.) tämän hallituksen aikaiset ansiotuloveron kevennykset 2,1 miljardia euroa.
Yritysverotuksen muutokset mukaanlukien kevennys on ollut 2,7 miljardia.
Toimitusjohtaja Lehtinen kiitteli hallituksen kehysriihen linjauksia tiukoista menokehyksistä, jotka pitämällä valtion talouden vahva tila sallii veronkevennysten jatkamisen. "Verotuksen keventäminen parantaa työllisyyttä ja lisää sekä tavaroiden että palvelujen ostovoimaa."
Lehtisen mukaan näin tullaan samaan lopputulokseen kuin mitä pääministeri on tuonut esiin ylijäämän kohdentamisesta myös palvelutuotantoon.
Kotitalousvähennyksen laajentamisen ja palvelujen arvonlisäveron alentamisen kaltaiset kohdennukset ovat pienempi asia, jotka tulisivat vasta ansiotuloveron kevennysten jälkeen, toimitusjohtaja Lehtinen linjasi.