Helsinki Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ihmettelee, että ministeri toisensa jälkeen vaatii valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) ensi vuoden budjettiehdotuksessa tarjoamien veronkevennysten perumista. "Aika erikoiselta kuulostaa", Lehtinen toteaa.
Hän korostaa, ettei palkansaajien verotus Niinistön esityksillä edes juuri kevenisi. "Sen avulla pystyttäisiin vain perumaan ansiotulojen verotusta ensi vuonna uhannut kiristyminen."
Lehtinen pitää välttämättömänä, että palkansaajien tuloverotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Opposition vaatimusta siitä, että koko kevennysvara kohdennettaisiin pieni- ja keskituloisiin Lehtinen torjuu: "Helpotus tulee kohdentaa tasapuolisesti kaikkiin tuloluokkiin. Sen täydentämiseksi tarvitaan pienituloisiin kohdistuvia kevennyksiä."
Lehtisen mukaan palkansaajien verojen alennukseen on monta tärkeää syytä. "Keskituloinen suomalainen maksaa nyt 47 prosenttia palkankorotustaan veroa. Käsittämätöntä, jos sille ei tehtäisi mitään", hän sanoo.
Keskipalkkainen hänen mukaansa on karkeasti noin 27 000 euroa vuodessa ansaitseva, mikä vastaa 2 255 euron kuukausipalkkaa.
Lehtisen mukaan kevennysten antaminen vain pienituloisille olisi askel täysin väärään suuntaan. "Missään tapauksessa siihen ei tule mennä, että progressiota edelleen jyrkennettäisiin. Ansiotulojen verorasitus kasvaa jo jyrkästi tulojen mukana. Lisätulojen rajaverot ovat poikkeuksellisen korkeat Suomessa", Lehtinen sanoo.
Huolestuttavina hän pitää puheita, että menoja paisutettaisiin velaksi. Lehtinen painottaa, että valtion velkamäärää ei tule kasvattaa Niinistön esityksestä. "Valtion velkapiikkiä ei missään tapauksessa saa lähteä avaamaan uudelleen. Se on ongelmien lakaisemista maton alle ja tulevaisuuteen. Minusta tällaiset puheenvuorot ovat hyvin vaarallisia", Lehtinen sanoo ja varoittaa ketään lähtemästä tekemään vaalibudjettia. "Niistä on meillä ihan tarpeeksi huonoja kokemuksia."
Pieni askel
oikeaan suuntaan
Teemu Lehtisen mukaan Niinistön esitys on pieni askel oikeaan suuntaan. Hänen näkemyksensä mukaan Niinistön ratkaisuilla pöytä olisi myös puhdistettu syksyn tuloratkaisuille. "Kaikkien etu olisi, että palkansaajien ostovoima kasvaisi ensi vuonna myös veronkevennyksillä, ei vain palkankorotuksilla", Lehtinen sanoo.
Hän muistuttaa, että Niinistön budjettiesityksessä on monta eri suuntiin vievää elementtiä. Veronkevennykset vain kompensoivat sairausvakuutusmaksun kiristysesitystä. "Asetelma ei siten ole ihan yksinkertainen", Lehtinen toteaa.
"Sairausvakuutusmaksun korotukseen suhtaudumme jyrkän kielteisesti, sillä yksin toteutettuna se on puhdas kiristys. Edelleen tärkeintä on se, mitä eri muutokset yhteensä vaikuttavat tavallisiin palkansaajiin ja siihen, että verotus ei kiristy", hän lisää.
Veronmaksajien keskusliiton tekemien laskelmien mukaan lopputulos olisi se, että tavalliselle palkansaajalle tulisi muutama prosenttiyksikön kymmenys kevennystä nettona, jos kaikki Niinistön ajamat veromuutokset toteutuvat ja palkat nousevat 3,5 prosenttia.
Kuntien kohtalo
eri asia
Toimitusjohtaja Lehtinen ei yhdy niihin näkemyksiin, että kuntien taloutta uhkaava ahdinko voitaisiin paikata veronalennukset kuoppaamalla. Näin tekisi muun muassa alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.).
"Ymmärrän, että kuntien taloudesta kannetaan huolta ja että siihen vaikutetaan myös budjettiratkaisuilla. Olisi kuitenkin aika erikoista, ettei kireää ansiotulojenverotusta voisi keventää kuntien taloustilanteen vuoksi. Kyllä siihen ratkaisut on muuten löydettävä", Lehtinen sanoo.
Hänen mukaansa nyt puhutuista veronkevennyksistä ei ole kuntia auttamaan. "Kuntien tilanne on oma lukunsa." Lehtinen toteaa, että tulonhankkimis- ja etenkin ansiotulovähennys menevät vahvasti kuntien veropohjaan. Sen sijaan valtion tuloveronalennuksesta ei mene sentin senttiä kunnille.
Jos halutaan keventää pienituloisten verotusta, pitää Lehtisen mukaan keventää nimenomaan kuntien verotusta. "Näen kyllä asian niin päin, että tällöin kunnallisveroa on kevennettävä. Muuten se ei onnistu." Lehtinen sanoo ja muistuttaa, että alle 11 500 euron vuosituloista ei makseta valtion veroa lainkaan.
Maltillista
alennusta
Lehtisen mielestä tärkeintä nyt on, ettei valtiovarainministeriön tarjoamaa 700 miljoonan kevennystasoa peruta.
Tosin Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan veronkevennys olisi tosiasiassa vain 450 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti valtiovarainministeri Niinistön budjettiesitykseen sisältyy karkeasti 400 miljoonan veronkiristykset.
"Joten verotus ei kevene juuri kenelläkään ensi vuonna. Meidän kannalta ei ole tärkeintä keskustella sava-maksusta tai valtion tuloverosta, vaan nimenomaan siitä, mitä tulevat veroratkaisut yhteensä tarkoittavat palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille", toimitusjohtaja Lehtinen painottaa.
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) kahden hallituksen aikana eli vuodesta 1995 lähtien verotus on keventynyt kaikilla tulotasoilla noin viisi prosenttiyksikköä.
Lehtisen mukaan maltillisessa keventämisessä on edetty koko ajan oikeaan suuntaan ja kevennykset on kohdennettu oikein.
"Kyllä Lipposen hallitukset ovat merkittävää tulosta tehneet", Teemu Lehtinen kiittää, mutta muistuttaa Suomen olevan yhä korkean verotuksen maa ja EU:ssa kyseenalaisella huipulla.