Nokian pääjohtaja Jorma Ollilla on huolissaan taloudellisen hiljaiselon jatkumisesta. Sijoittajien usko Nokian myynti- ja tulosarvioiden pitävyyteen on hiipumassa ja Nokian osakkeen hinta pörssissä on laskenut ennätysalas. Talouden piristysruiskeeksi Ollila esittää tuttua lääkettä: verojen kevennyksiä.
Kiistatta Suomi kuuluu yhdessä Belgian, Tanskan ja Ruotsin kanssa maihin, joissa kokonaisverorasitus on korkeimpia koko maailmassa. Vielä 1980-luvun alussa Suomen kokonaisveroaste oli eurooppalaisella keskitasolla, mutta nousi lamavuosikymmenellä sitä selvästi korkeammaksi. Vaikka veroaste on viime vuosina alentunut, se näyttää jääneen ilmeisen pysyvästi muutaman prosenttiyksikön EU:n keskitason yläpuolelle.
Ollilla on huolissaan erityisesti työntekijöiden kireästä palkkaverotuksesta. Hän myös pelkää, että jatkossa varsinkin työn verotusta kiristetään, koska sosiaalimenot uhkaavat jäädä pysyvästi suuriksi suhteessa kansantuotteeseen. Tämä taas rapauttaisi Suomen kilpailukykyä.
Ollila ei puutu asiaan ensimmäistä kertaa. Tämän vuoden alussa hän aiheutti pienoisen hälyn vaatimalla veroalea. Suomessa ei ole totuttu siihen, että suuryritysten pääjohtajat osallistuvat julkisesti poliittiseen keskusteluun. Nyt Ollila puhui Keskuskauppakamarin tilaisuudessa paljon täsmällisemmin kuin televisiossa talvella.
Perusteet palkkaverojen alentamiselle ovat kiistattomat. Toinen asia on, että osa puolueista ja poliittisista johtajista kuuluu kansantalouden kakun kasvattajiin, osa jakajiin. Esimerkiksi Erkki Tuomioja ja Anneli Jäätteenmäki korostavat julkisten palveluiden parantamista. Se edellyttää vähintään nykyistä verotusta, jopa sen kiristämistä.
Suomen verotuksellinen kilpailukyky on kehnohko. Siitä ei ehkä olisi niin haittaa, jos palkkaa maksettaisiin saman verran kuin Keski-Euroopassa. Solidaarisen palkkapolitiikan ansiosta tupolinjasta ei hevin livetä edes yksityisillä aloilla, vaikka maksuvaraa olisi. Julkisella sektorilla siihen taas ei ole varaa.
Hyvin koulutetut suomalaiset asiantuntijat ovat olleet Nokian menestyksen avain. Teollisuustyö Suomessa maksaa saman verran kuin muuallakin. Sen sijaan tuotekehitys kannattaa pitää Suomessa, koska palkkataso on EU-vertailussa alhainen. Ollilan huoli on nähtävä tätä taustaa vasten. Osaajat karkaavat muille maille, jos verotus vie palkasta puolet.
Suomikin on keventänyt muista maista tulevien huippuasiantuntijoiden verotusta kahden vuoden pätkälaeilla, ja eritoten Nokia hyötyy siitä. Se ei ole reilua suomalaisia huippuosaajia kohtaan, jotka eivät saa vastaavaa veroetua. Tämäkin osoittaa, että kireään palkkaverotukseen tarvitaan kevennystä. Nykyisessä tilanteessa se todennäköisesti sysäisi myös talouden uuteen vauhtiin.